Itäisen Euroopan matka kohti demokratiaa – totta vai toiveunta? Aleksanteri-konferenssi selvittää.

Aleksanteri-konferenssi 24.–26.10.2018 Helsingin yliopistolla pyrkii tuomaan uutta näkökulmaa itäisen Euroopan, Venäjän ja Euraasian nykyongelmiin: oikeusvaltion rapautumiseen, populismin nousuun, median ja kansalaisyhteiskunnan vapauden kaventumiseen, eriarvoistumisen kasvuun ja turvallisuusuhkiin.

Nämä haasteet näyttäytyvät usein nykyisyyteen sidottuina kriiseinä. Konferenssimme tarjoaa toisenlaista lähestymistapaa. Kolmen päivän akana asetamme politiikan ja yhteiskunnan huolestuttavat ilmiöt pidempään ajalliseen perspektiiviin. Yhteiskunnissa, jotka eivät koskaan päässeet kunnolla demokratian kelkkaan, historian painolasti näyttää olevan raskas. Monen nykyongelman pinnan alta juontavat vahvat juuret vuosisadan taa, imperiumien hajoamiseen. Ehkä sieltä löytyvät myös avaimet ratkaisuun?

Aleksanteri-konferenssin kutsupuheenvuoroissa ja yli 65 paneelissa pohditaan, toiko imperiumien hajoaminen 1918 vapautta, vai johtiko se pelkästään uudenlaiseen sortoon; entä tarjosiko 1990-luvun demokratisaatio hyvinvointia, tasa-arvoa ja turvaa kansalaisille, niin kuin halusimme uskoa? Onko demokratia monin paikoin koko ajan ollutkin vain illuusiota? Miten mieltymyksemme jakaa historia selvärajaisiin periodeihin vaikuttaa siihen, miten näemme muutoksen ja jatkumon?

Liberation - Freedom - Democracy? 1918 -1968 - 2018
Kommunismista demokratian kautta autoritarismiin – aikalaiset ja kriitikot äänessä

Konferenssin avaa Tarton yliopiston emeritaprofessori ja Viron politiikan supernainen Marju Lauristin, yksi Laulavan vallankumouksen päähahmoja ja sittemmin esimerkiksi Panaman papereita Euroopan parlamentissa ruotinut meppi. Muita kutsuvieraita ovat mm. Harvardin yliopiston professori Grzegorz Ekiert, jonka otsikko ”From Communism to Authoritarianism via Democracy” summaa oivasti konferenssin pääkysymykset, sekä brittiläinen mediaprofessori Stephen Hutchings, joka kysyy, mitä tarkoittaa siirtymä kylmästä sodasta informaatiosotaan, esimerkkeinään Euroviisut ja Salisburyn myrkytykset.

Akateemisen ohjelman lisäksi tuomme lavalle The New Yorker -lehden Putin-kriitikko Masha Gessenin, jonka uusin, National Book Awardilla palkittu kirja on juuri käännetty Suomeksi, sekä serbialaisen, yhteiskunnallista rappia esittävän Marcelon, jota haastatellaan taiteen ja politiikan suhteesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

Koko konferenssin ohjelma puhujaesittelyineen löytyy verkosta. Toivomme ennakkoilmoittautumista, etenkin jos toivotte haastatteluja, mutta paikalle voi poiketa myös lyhyellä varoitusajalla. Median edustajille osallistuminen on maksutonta, ja käytössänne on päärakennuksella pieni luentosali.