Harva kokee radonin riskiksi terveydelleen

Suomalaiset näyttävät tuntevat radonin ja pitävän sitä vaarallisena, mutta verrattuna muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, eivät näe sitä kovin merkittävänä riskinä omalle terveydelleen. Tämä käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) Aula Research Oy:lla alkuvuodesta teettämästä kyselystä, jossa tutkittiin suomalaisten tietotasoa, asenteita ja riskikäsityksiä liittyen säteilyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 1124 ihmistä. Otos edustaa 18–75-vuotiaita suomalaisia ja se on painotettu alueen, iän ja sukupuolen mukaan.

Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia piti sisäilman radonia vaarallisena tai erittäin vaarallisena säteilyn lähteenä. Kuitenkin vain 13 prosenttia oli huolissaan radonin aiheuttamasta terveysriskistä verrattuna muihin riskeihin. Annetuista vaihtoehdoista suurimmiksi riskitekijöiksi arvioitiin liikenneonnettomuudet (73 %) ja kotona tapahtuvat tapaturmat (61 %).

”On hyvä, että tieto radonista on tavoittanut ihmiset, mutta se ei riitä. Liikenneturvallisuuteen täytyy panostaa, sillä tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 200–300 ihmistä, mutta niin täytyy myös radonturvallisuuteen. Suomessa arviolta 300 henkilöä saa vuosittain radonaltistuksesta johtuvan keuhkosyövän. Asunnon tai työpaikan sisäilmassa esiintyvä radon on todellinen terveysriski, ja radonpitoisuus tulisi mitata kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa”, painottaa Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston tuore johtaja Pia Vesterbacka.

”Radonin mittaus on helppoa, ja mittauskausi on juuri alkamassa marraskuun alussa. Jos sisäilman radonpitoisuus osoittautuu mittauksessa liian korkeaksi, on sen pienentämiseen olemassa toimivia korjausmenetelmiä, jotka eivät vaadi isoa rahallista panostusta”, Vesterbacka jatkaa.

Radon on luotettavinta mitata radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa yhtämittaisesti vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen palveluntarjoajalle analysoitavaksi. Mittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavista yrityksistä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla.

Pia Vesterbackasta ympäristön säteilyä valvovan osaston johtaja

Filosofian tohtori Pia Vesterbacka aloitti syyskuun alussa Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtajana. Tehtävään määrääminen jatkuu STUKin strategiakauden ajan eli vuoden 2022 loppuun.

Tuoreella johtajalla on jo yli 20 vuoden kokemus työskentelystä Säteilyturvakeskuksessa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi ympäristövalvonta ja mittaus -laboratorion johtajana.

Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston tehtävänä on valvoa ympäristön säteilyturvallisuutta Suomessa sekä erikseen ydinvoimalaitosten ja kaivosten ympäristössä ja varautua normaalista poikkeaviin säteilytilanteisiin. Lisäksi osasto valvoo luonnonsäteilylle altistavan säteilytoiminnan turvallisuutta, antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille säteilymittauksissa, ylläpitää aktiivisuuden ja aktiivisuuspitoisuuden mittanormaaleja sekä tuottaa asiantuntija- ja mittauspalveluja.

”Tärkeänä tehtävänä meillä on myös koordinoida STUKissa tehtävää säteilyturvallisuustutkimusta sekä STUKin osalta kotimaista ja kansainvälistä säteilyturvallisuustutkimusyhteistyötä. Tutkimus on meille tärkeää, koska sen avulla voimme kehittää osaamistamme ja tuottaa uutta tietoa, jota tarvitaan viranomaisvalvonnassa ja onnettomuusvalmiudessa”, Pia Vesterbacka korostaa.