Uusi säteilylaki tiukentaa työnantajien radonmittausvelvoitetta

Lain mukaan työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää kaikkialla Suomessa maanalaisissa työtiloissa, läpäisevälle maaperälle rakennetuilla työpaikoilla sekä niillä alueilla, joissa aiemmin mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 % on suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³. Kokonaisten kuntien lisäksi radonmittaus tulee pakolliseksi joissain kunnissa vain tietyillä postinumeroalueilla. Tämä johtuu siitä, että radonpitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti alueittain. Uuden lain myötä radonmittausvelvoite koskee aikaisemman 60 kunnan sijasta 102 kuntaa, joka on noin kolmannes Suomen kunnista, sekä 53 postinumeroaluetta mittausvelvoitekuntien ulkopuolella.

Kuitenkin, jos työtila sijaitsee maanpinnasta lukien toisessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, radonpitoisuutta ei tarvitse mitata. Mittauksia ei myöskään edellytetä työpaikoilla, joissa rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä.

”Radon on yksi sisäilman epäpuhtauksista, jolta suojautuminen on yleensä helppoa ja edullista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä, joten on tärkeää selvittää radonpitoisuus kodeissa ja tiloissa, joissa vietetään paljon aikaa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Yksi osa tätä on työntekijöiden suojaaminen liialliselta radonaltistukselta työpaikalla,” kertoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.

Uusi lainsäädäntö myös pidentää radonmittauskautta. Tähän asti radonia on mitattu marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Nyt käynnissä oleva mittauskausi jatkuu uuden lain myötä toukokuun loppuun ja ensi vuodesta eteenpäin radonmittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Uusi lainsäädäntö myös selkeyttää työnantajien ilmoitusvelvoitetta STUKiin radonaltistusta mahdollisesti aiheuttavista toiminnoista.

Tavoitteena työperäisen radonaltistuksen pienentäminen

Uusi radonpitoisuuden viitearvo perustuu EU:n säteilyturvallisuusdirektiiviin. Lailla suojataan ihmisten terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä ehkäistään säteilystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Suomalaisten keskimääräisestä säteilyannoksesta suurin osa tulee sisäilman radonista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä etenkin tupakoitsijoilla, ja vuosittain arviolta noin 300 suomalaista sairastuu radonaltistuksesta johtuvaan keuhkosyöpään.

Radonpitoisuuden viitearvoa (300 Bq/m³) sovelletaan työtiloihin, joissa työskentelyaika on suurempi kuin 600 tuntia vuodessa. Sen lisäksi lainsäädännössä on määritetty radonaltistuksen viitearvo, joka on 500 000 bequereltuntia kuutiometrissä ilmaa (Bq h/m3). Jos radonpitoisuuden viitearvo ylittyy tiloissa, joissa työaika on lyhyt, lasketaan radonaltistus summana kaikista työntekijän työtiloissa kertyneistä altistuksista. Näin ollen tiloissa, joissa oleskellaan vain lyhyitä aikoja, radonpitoisuus saa ylittää 300 Bq/m3, kunhan työntekijäkohtainen radonaltistuksen viitearvo ei ylity.

Jos työntekijän radonaltistusta ei saada pienennettyä yrityksistä huolimatta alle viitearvon, on työnantajan saatava toiminnalleen STUKin myöntämä turvallisuuslupa ja työntekijöiden vuosittain saamaa radonaltistuksen määrää aletaan seurata ja tiedot kirjataan Annosrekisteriin.

Linkki säteilylakiin

Tasavallan presidentin esittely ja päätös 9.11.2018

STM: Kysymyksiä ja vastauksia uudesta säteilylaista