Seulonnan avulla kevyempää hoitoa paksunsuolensyöpään sairastuneille miehille

Suomessa todetaan vuosittain noin 3000 uutta paksusuolen (umpisuolen, koolonin ja peräsuolen) syöpää, ja tautiin kuolee vuosittain noin 1200 potilasta. Vuosina 2004-2016 järjestettiin paksusuolen syövän kansallinen seulonta laajana terveydenhuoltotutkimuksena. Seulonta toteutettiin käyttämällä ulosteen piilevän veren guajakkitestiä. Tutkimuksessa satunnaistettiin vuosina 2004-2011 noin 300 000 henkilöä: puolet heistä seulontaan ja puolet verrokeiksi. Ensimmäinen kuolleisuusarvio tehtiin vuonna 2015, jolloin havaittiin, että seulonta ei vähentänyt paksusuolisyöpäkuolleisuutta keskimäärin 4,5 vuoden seuranta-ajalla.

HUSin ja Syöpärekisterin yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin samasta aineistosta, onko seulonnoilla muita etuja potilaille, joilla todetaan paksusuolensyöpä.

- Halusimme selvittää, pääsevätkö potilaat kevyemmillä hoidoilla, jos heidät oli kutsuttu seulontaan, kertoo vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ville Sallinen HUSista.

Tutkimusaineisto osoitti, että seulontaan kutsutuilla potilailla kasvain saatiin useammin kokonaan leikattua ja solunsalpaajahoitoja tarvittiin harvemmin. Potilaat joutuivat myös harvemmin päivystykselliseen leikkaukseen kasvaimensa vuoksi

- Tarkemmissa analyyseissämme havaitsimme, että kyseiset edut kohdistuivat vain miespotilaisiin. Naisilla emme vastaavia hyötyjä havainneet, tarkentaa vatsaelinkirurgi, LT Laura Koskenvuo.

- Toinen tärkeä havainto oli, että käytetty seulontamenetelmä havaitsi kunnolla vain vasemmanpuoleiset paksusuolen syövät, eikä seulonnan hyötyjä ollut nähtävissä potilailla, joilla oli oikeanpuoleinen paksusuolen syöpä, toteaa Syöpärekisterin johtaja, dosentti Nea Malila.

Jatkossa tuleekin selvittää, voidaanko eri seulontatekniikoilla parantaa myös naispotilaiden hoitoa sekä löytää paremmin oikeanpuoleiset syövät, tutkijat toteavat.

Tutkimuksen vahvuus on, että se oli väestötasoinen satunnaistettu työ, jossa oli mukana suuri määrä ihmisiä. Tutkijat pystyivät siten objektiivisesti arvioimaan seulonnan toimivuutta. Saman tyyppisiä seulontatutkimuksia on tehty pienempinä muissa maissa, mutta vastaavia havaintoja syöpään sairastuneiden potilaiden saamasta hyödystä ei ole saatavissa muualta.

Paksusuolen syövän seulonta aloitetaan uudelleen ensi vuonna käyttäen ulosteen piilevän veren immunokemiallista testiä (FIT), jonka herkkyyttä voidaan säätää.

LISÄTIEDOT:

Ville Sallinen, vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti, p. 050 4285361
Laura Koskenvuo, LT, vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, p. 050 4274957
Nea Malila, dosentti, Suomen Syöpärekisteri, p. 050 305 5730