Vaasan taidehallin näyttely kertoo Palosaaren historiasta

Palosaari eli Präntöö on oma kaupunkinsa Vaasassa, ainakin palosaarelaisten mielestä.

- Kaupunginosa on ollut hämmästyttävän omavarainen niin työpaikkojen, koulujen, huvitusten sekä kauppojen suhteen ja onhan Palosaarella oma satamakin, toteaa maakuntamuseotutkija Kaj Höglund Vaasan kaupungin museoista.

Palosaarella yhdistyi monien yhteiskuntaluokkien elämä. Siellä oli mm. työläisiä, virkamiehiä ja rautatieläisiä sekä maaseudulta tulleita. - Hyvien ja huonojen puolien osalta Palosaari ei kuitenkaan poikennut ajankohdan muiden satamakaupunkien ja teollistuvien kaupunkien samankaltaisten kaupunginosien elämästä, sanoo Höglund.

Näyttely kertoo tavallisten ihmisten elämästä

Näyttelyssä halutaan nostaa esiin Palosaareen liittyviä asioita, joita ihmiset eivät ehkä tiedä tai enää muista. Keskeisellä sijalla on kuitenkin tavallisten ihmisten elämänmeno.

Höglundin mukaan näyttelyä kootessa materiaalista oli oikea runsauden pula. Arkistoista ja yksityisiltä ihmisiltä löytyi mielenkiintoisia ja harvinaisia kuvia.

- Esillä on aarteita myös Pohjanmaan museon kätköistä.Useita vanhoja karttoja sekä piirustuksia on löytynyt mm. kaupungin keskusarkistosta ja Kansallisarkistosta. Vanhimmat kartat ovat 1700-luvulta, kertoo Höglund.

Palosaaren historian eri vaiheita

Näyttelyssä kerrotaan paitsi Palosaaren teollisuudesta myös koulutuksen vaiheista aina kansakouluopetuksen alkamisesta Palosaarella v. 1869 tänä vuonna 50 vuotta täyttävään Vaasan yliopistoon saakka.

Myös Onkilahden vaiheita valotetaan. - Näyttelyssä kerrotaan esimerkiksi mistä nimet Putusilta ja Paperisilta ovat peräisin, vinkkaa Höglund. Kaupungin keskusarkistosta löytyneitä harvinaisia kuvia sodanajan dramaattisista tapahtumista Onkilahdella voi niin ikään nähdä näyttelyssä.

Sota-ajan tapahtumista näyttelyssä on esillä lähinnä talvi- ja jatkosodan tapahtumia, mutta siinä kerrotaan myös Krimin sodan Palosaaren yhteenotosta v. 1855.

Palosaarelaisista nostetaan esiin kirjailija Venny Kontturi sekä ”kivitohtori” Martti Lehtinen.

Näyttelyn pääasiallisena lähteenä ovat olleet arkistot ja kirjastot, mutta myös mm. Peter Ehrströmin kirja Brändö – en stadsdel med själ sekä yksityisten ihmisten kokoelmat.

Tiedotuskuvat: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/95Oqt30G5jitFrO