Lukivaikeuden omaavilla vieraan kielen oppiminen vaatii aikaa ja altistusta

Lukivaikeus, eli dysleksia, ilmenee lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutena, mutta usein lukivaikeuden omaavilla on pulmia myös vieraan kielen oppimisessa. Vieraan kielen oppimista lukivaikeudessa on kuitenkin tähän mennessä tutkittu vain vähän.

Dosentti Sari Ylinen Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä on kollegoineen tutkinut lukivaikeuden omaavien ja sujuvasti lukevien alakouluikäisten lasten vieraan kielen oppimista aivosähkökäyrää mittaamalla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Neuropsychologia-tiedelehdessä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako lukivaikeus enemmän vieraskielisen (englanninkielisen) kuin äidinkielisen puheen käsittelyyn aivoissa, ja mikä muodostaa pullonkaulan vieraan kielen oppimiselle lukivaikeudessa.

Tulosten mukaan lukivaikeuden omaavien ja sujuvasti lukevien lasten aivovasteet eivät eronneet toisistaan kuultujen äidinkielen sanojen tai äänteiden kohdalla. Myös entuudestaan tuntematon englannin sanamuoto synnytti samanlaiset aivovasteet tutkituilla ryhmillä.

Sen sijaan tuttu, usein esiintyvä englanninkielinen sana synnytti heikomman aivovasteen lukivaikeuden omaavilla lapsilla kuin sujuvasti lukevilla.

– Tulokset viittaavat siihen, että vieraan kielen oppimisen pulmat lukivaikeudessa liittyvät sanojen oppimiseen ja ennen kaikkea muistijäljen muodostumiseen sanamuodolle, vaikka vieraan kielen äänteiden ja sanojen merkityksen oppiminen sujuisikin ongelmitta, Ylinen tiivistää.

– Sanaa on vaikea oppia, jos muistijälki jää äänneasun osalta puutteelliseksi.

Aivotutkimuksen mukaan puhe aktivoi aivoissa jompaakumpaa kahdesta käsittelyreitistä, joiden kautta kuultu puhe yhdistetään joko sen merkityksestä tai puhemotoriikasta huolehtivaan järjestelmään. Jälkimmäinen käsittelyreitti on keskeinen vieraan kielen oppimiselle, ja tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lukivaikeuden omaavilla voi olla ongelmia nimenomaan tällä oppimiseen käytetyllä käsittelyreitillä.

Vaikka lukivaikeudessa vieraan kielen sanojen oppimiseen tarvitaan tavallista enemmän altistusta ja harjoittelua, äidinkielen aivovasteista saadut tulokset osoittavat, että riittävällä altistuksella sanojen käsittely voi kuitenkin lopulta automatisoitua.

– Vieraan kielen oppimiseen olisikin tärkeää löytää mahdollisimman tehokkaita harjoittelumenetelmiä, joista myös lukivaikeuden omaavat lapset voisivat hyötyä, Ylinen sanoo.

Al­ku­pe­räi­nen jul­kai­su:

Sari Ylinen et al., Diminished brain responses to second-language words are linked with native-language literacy skills in dyslexia, Neuropsychologia, DOI: 10.1016/j.neuropsychologia.2018.11.005.

Yh­teys­tie­dot:

Sari Ylinen, sari.ylinen@helsinki.fi