Kysely: Vanhemmat ja kaverisuhteet vaikuttavat aikuistuvan nuoren päihteidenkäyttöön

Väestökyselyn tulosten mukaan 16–17-vuotiaista alkoholia käytti ainakin joskus 53 % ja 18–20-vuotiaista 84 %. Päihteiden käyttöön liittyvistä väitteistä nuoret olivat yleisimmin samaa mieltä siitä, että humalassa oleminen kavereiden kanssa on hauskaa. Tätä mieltä oli 54 % nuorista. Sosiaaliset paineet tai rohkeuden tavoittelu olivat syynä päihteiden käytölle korkeintaan viidenneksellä käyttäjistä.

Vaikka juominen selvästi yleistyy laillisen ikärajan saavuttamisen myötä, alaikäistenkään kiinnostusta alkoholin käyttöön ei vähentänyt alkoholin hankkimisen vaikeus. Halu elää terveellisesti oli sekä alaikäisten (54 %) että täysi-ikäisten (43 %) yleisin kiinnostusta alkoholin käyttöön alentava tekijä. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat epämieltymys alkoholin makuun tai hajuun (28 %) ja se, ettei ole pitänyt siitä, miten on nähnyt alkoholin vaikuttavan kavereihin (19 %).

Väestökyselyn mukaan 16–17-vuotiaista 11 % ja 18–20-vuotiaista 17 % on käyttänyt kannabista ainakin joskus. Kysely ei tue yleistä väitettä, että kannabis olisi korvannut alkoholin nuorten päihteenä, sillä kannabista käyttävistä 98 % kertoi myös käyttävänsä alkoholia. Kannabista oli vähintään kokeillut 14 % (10 % alaikäisistä ja 17 % täysi-ikäisistä) nuorista. Kannabista käyttäneistä suurin osa kertoi käyttäneensä sitä kerran kuukaudessa tai harvemmin.

”Kun tuntee perusasiat nuorten päihteiden käytöstä, nuorta on helpompi tukea hyvissä valinnoissa ja esimerkiksi oikaista, mikäli nuorella on liioiteltu käsitys muiden nuorten päihteiden käytön yleisyydestä”, sanoo kehittämissuunnittelija Tuuli Saarainen A-klinikkasäätiön Nuortenlinkistä.

Suomalaisnuorten näkemyksiä tulevaisuudesta voidaan pitää yleisesti valoisina. Täysi-ikäistyminen kuitenkin vähentää nuorten tulevaisuuden uskoa, lisää yksinäisyyden tunnetta ja heikentää kokemusta vanhempien kiinnostuneisuudesta nuoren elämää kohtaan. Nämä tekijät voivat osaltaan olla yhteydessä nuoren lisääntyneeseen päihteiden käyttöön.

Nuoret käyttävät alkoholia sitä yleisemmin ja useammin, mitä huonommin vanhemmat heidän arvionsa mukaan tietävät, missä ja kenen kanssa he viettävät aikaansa. Täysi-ikäisistä nuorista, jotka eivät asuneet kotona, alkoholia käytti vähintään kerran kuussa 50 % ja vanhemman tai huoltajan kanssa asuvista 25 %. Täysi-ikäiset, ei kotona asuvat nuoret toivoivat muita nuoria yleisemmin, että vanhemmat kyselisivät heidän kuulumisiaan. Vanhempiensa alkoholinkäytöstä haittoja koki 29 % kaikista nuorista. Muualla asuvat nuoret kokivat useammin haittoja vanhempiensa alkoholinkäytöstä (13 %) kuin kotona asuvat (4 %).
 
”Suojaavia tekijöitä, kuten harrastuksia tai kiinnostuneita aikuisia, tuntuu usein puuttuvan elämästä niiltä nuorilta, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Tämä olisi otettava huomioon nuorten palveluita suunniteltaessa”, tulkitsee kehittämiskoordinaattori Janne Takala.

Nuorten päihdeasenteissa näkyy vastuu ja huolenpito sekä omasta että ystävän hyvinvoinnista. Täysi-ikäisten ikäluokissa päihteiden käyttö yleistyy huomattavasti. Alaikäisiin verrattuna mielentilat, joissa päihteitä käytetään, ovat kielteissävytteisiä: joko surullisena, tylsistyneenä tai ahdistuneena päihteitä kertoi käyttäneensä yli 10 % täysi-ikäistä päihteidenkäyttäjistä.

Aikuistumisen paineet näkyvät päihteiden käytön yhteydessä. Monilta nuorilta puuttuu turvallinen aikuinen aikuistumisvaiheessa. Tuloksia voi pitää nuorten toiveena kodin aikuisille ja palveluista päättäjille: Nuori tarvitsee yhä aikuista – täysi-ikäistyttyäänkin.

Kuvio: Oma suhtautuminen päihteisiin.