Avaruudessa kaikki hyvin – Suomi 100 -satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys
Eilisiltana avaruuteen laukaistuun juhlavuoden satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys tänä aamuna.
”Meillä on nyt toimintakykyinen satelliitti avaruudessa, ja voimme odottelun sijaan keskittyä työn tekemiseen”, iloitsee hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.
Suomi-100 laukaistiin avaruuteen Falcon 9 –kantoraketilla klo 20.32 Suomen aikaa ja vapautettiin hieman puolenyön jälkeen. Pian vapauttamisen jälkeen satelliitti avasi antenninsa, alkoi ladata akkujaan aurinkopaneeleista tulevalla sähköllä ja lähettää radiollaan niin sanottua majakkasignaalia.
Signaali otettiin vastaan tiistaiaamuna klo 9.17 Aalto-yliopiston maa-asemalla, kun satelliitti tuli radallaan ensimmäisen kerran kuuluviin.
”Erityisen ilahduttavaa on, että voimme seurata komentokeskuksemme seurantaruuduilta kahta aaltolaista satelliittia: Suomi 100:a ja lähes puolitoista vuotta avaruudessa ollutta Aalto-1:tä. Lisäksi kartalla vilahtaa myös Otaniemessä tehty Hello World", Esa Kallio sanoo.
Satelliitti vastaa radiokutsuihin
Satelliittiin voidaan olla yhteydessä vain, kun se on näkyvissä horisontin yläpuolella. Radallaan se tulee Suomen päälle muutaman kerran päivässä, jolloin siihen voidaan olla yhteydessä noin 10 minuutin ajan.
Tyypillisesti sopivia ylilentoja tapahtuu kaksi tai kolme peräjälkeen. Lentojen välissä satelliitti tekee yhden, noin puolitoista tuntia kestävän, kierroksen maapallon ympäri.
Suomi 100 –satelliitin nettisivulla on kartta, joka näyttää satelliitin sijainnin sekä sen, milloin siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemestä.
Aamun ensimmäisellä ylilennolla satelliittitiimi kuunteli Suomi 100:n majakkasignaalia saadakseen varmuuden satelliitin toiminnasta. Seuraavalla ylilennolla tiimi lähetti satelliitille signaalin, johon se vastasi.
Molemminpuolisen yhteyden saamisen jälkeen tiimi voi nyt aloittaa satelliitin järjestelmien tarkistuksen ja satelliitin valmistamisen havaintojen tekoon, mikä kestää vähintään muutaman päivän. Seuraava vaihe on satelliitin havaintolaitteiden eli avaruussäätä tutkivan mittalaitteen sekä kameran käyttöönotto.
Aalto-yliopiston kumppani Suomi100-satelliittin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa
Lisätietoja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
KAJ-yhtyeen Eurooppaa kiertänyt sauna mallinnettiin 3D:nä – Aalto-yliopisto tallentaa Pohjanmaan kulttuuriperintöä virtuaalitodellisuuteen16.5.2025 13:50:00 EEST | Tiedote
Kuka tahansa voi kurkistaa sisään Euroopan sydämet valloittaneen KAJ-yhtyeen kuuluisaan saunaan, sillä se on nyt mallinnettu 3D:nä. Aalto-yliopiston tutkijat kuvasivat saunan Vöyrillä osana laajempaa hanketta, jossa tallennetaan pohjalaista kulttuuriperintöä uudella tavalla. 3D-malli saunasta on nyt median vapaasti ladattavissa tästä kansiosta. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti eli MeMo on parhaillaan Pohjanmaan kiertueella mallintamassa paikallisia museoita, rakennuksia ja esineitä. Tarkoituksena on kehittää uudenlaisia tapoja visualisoida ja pelillistää kulttuuriperintöä, ja näin innostaa nuoria sen pariin. Samalla luodaan saavutettavia virtuaalikokemuksia – teekkarimaisella rohkeudella, MeMon johtaja Hannu Hyyppä muistuttaa. Mallinnusta tehdään useilla erilaisilla 3D-teknologioilla. ”Drooniteknologialla mallinnamme rakennetun ympäristön. Tätä yhdistetään sitten laserkeilausaineistoon, jota otetaan sekä ulkoa että sisältä. Erilaiset kamera-
Ennallistamisasetus ei yksin pysäytä luontokatoa kaupungeissa – laatu ratkaisee, ei pelkkä vihreän määrä15.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Helsingistä laaditut erilaiset skenaariot kaupungin kasvun ja kaupunkivihreän yhteensovittamisesta osoittivat, että viherryttämisellä on melko pieni vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi viherryttäminen edellyttäisi kaupunkirakenteen huomattavaa tiivistämistä.
EU Nature Restoration Law alone won’t halt urban biodiversity loss, says study15.5.2025 13:30:00 EEST | Press release
Urban greening alone has limited impact on biodiversity, and meeting EU restoration targets may require significantly densifying city structures, shows a new study.
Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely25 nyt laajempana kuin koskaan14.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Toukokuun lopussa kansainvälisen muoti- ja tekstiilimaailman katseet kohdistuvat Aalto-yliopistoon ja sen kärkitapahtumaan Näytös/Näyttely25. Mukana on koko Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen osaaminen, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (Fashion, Clothing and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä. Tapahtuma on kaksiosainen. Näytös25-muotinäytöstä on mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa osoitteessa aalto.fashion tai Instagram-tilillä @aalto_fashion torstaina 22.5.2025 alkaen klo 20.30. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely25 on yleisölle avoinna 16.–31.5.2025 Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksessa. Suomalaiselle muoti- ja tekstiiliosaamiselle on paljon kysyntää Muoti peilaa ympäröivän yhteiskunnan tilaa ja on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä kestävyyskriisin keskellä kamppaileva maailma tarvitsee erityisen paljon luovien alojen tarjoamaa pos
Filosofi Frank Martela tutki Minecraftia ja tappajadroonia – havaitsi, että tekoälyllä on vapaa tahto13.5.2025 16:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa tarkasteltiin Minecraft-pelin Voyager-agenttia ja kuvitteellista tappajadroonia. Martelan mukaan ne täyttävät kolme vapaan tahdon ehtoa – ja siksi tekoälylle tarvitaankin moraalista kompassia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme