Vaginan mikrobiomin häiriö on yleinen mutta huonosti tunnettu naisten terveysongelma
7.12.2018 12:41:28 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suuri osa naisten lääkärikäynneistä johtuu epänormaalista valkovuodosta tai vaginan infektioista. Näiden ongelmien taustalla on usein vaginan mikrobiomin häiriötila, sanoo Helsingin yliopiston naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen. Paavosen ja Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Robert Brunhamin aihetta koskeva katsausartikkeli on vastikään julkaistu New England Journal of Medicine -lehdessä.
Paavosen ja Brunhamin mukaan bakteerivaginoosin (BV) ja DIV-oireyhtymän (desquamative inflammatory vaginitis) aiheuttama tautitaakka on suurempi kuin on ymmärretty.
– Bakteerivaginoosia esiintyy suurella osalla naisista: esimerkiksi raskaana olevista sitä esiintyy noin 15 prosentilla, opiskelijaterveydenhuollon käyttäjistä noin 20 – 25 prosentilla ja sukupuolitautiklinikoiden potilaista jopa 30 – 40 prosentilla. Vaginaflooran häiriöt ovat hyvä esimerkki tutkimusalueesta, joka on jäänyt vaille huomiota, Paavonen sanoo.
DIV on bakteerivaginoosiakin huonommin tunnettu oireyhtymä, josta puhutaan myös kroonisena emätintulehduksena – vakiintunutta suomenkielistä nimeä oireyhtymälle ei ole. DIVin esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tutkimustietoa, mutta sitä arvellaan esiintyvän 2 – 20 prosentilla naisista, väestöryhmästä riippuen.
– Tämä vaginan mikrobiomin häiriö jää usein tunnistamatta. Hoitovaste on huono ja ongelmat uusiutuvat herkästi, siksi näistä potilaista tulee helposti terveyspalvelujen suurkuluttajia, Paavonen sanoo.
Bakteerivaginoosi on yhteydessä raskaushäiriöihin ja lisää infektioriskiä
Bakteerivaginoosissa emättimen pH on epänormaalin korkea ja mikrobien määrä ainakin tuhatkertainen normaalitilanteeseen verrattuna. Oireena ovat maitomainen vuoto, jonka ’kalamainen’ haju johtuu siitä, että anaerobiset bakteerit ovat syrjäyttäneet vaginafloorasta laktobasillit.
Sen lisäksi, että bakteerivaginoosi heikentää elämänlaatua, se on yhteydessä muun muassa raskaushäiriöihin ja sisäsynnytintulehduksiin (PID), lisää leikkauksiin ja muihin gynekologisiin toimenpiteisiin liittyvää infektioriskiä sekä altistaa todennäköisesti muillekin infektioille. Bakteerivaginoosi voi myös vaikeuttaa hedelmöityshoitojen onnistumista.
– Bakteerivaginoosiin johtavia tekijöitä ja sen luonnollista kulkua ei tunneta hyvin. On mahdollista, että se tarttuu esimerkiksi seksikontaktissa – oireyhtymän esiintyvyys on yhteydessä seksuaaliseen aktiivisuuteen – mutta vahvaa tutkimusnäyttöä partnerin hoidon tuomasta lisäarvosta ei ole. Geneettisillä tekijöillä on ilmeisesti myös merkitystä oireyhtymän kehittymiseen, Paavonen kertoo.
DIV:stä tiedetään hyvin vähän – kenties merkki elimistön kroonisesta tulehdustilasta?
Myös DIV-oireyhtymään liittyy normaalista poikkeavaa valkovuotoa, ja vaginan alue voi olla ärtynyt ja punoittava. DIV:n riskitekijöistä ja oireyhtymän luonnollisesta kulusta tiedetään vielä vähemmän kuin bakteerivaginoosista. Ei ole myöskään olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että se altistaisi muille sairauksille, vaikkakin se on yhdistetty virtsatieinfektioihin ja vastasyntyneen sepsikseen.
– DIV voi olla merkki elimistön kroonisesta tulehdustilasta, joka on muuttanut vaginan mikrobiomia, Paavonen sanoo.
Bakteerivaginoosin hoidossa peruslääkkeitä ovat metronidatsoli ja klindamysiini. Paikallishoitoon liittyy vähiten sivuvaikutuksia. Probiooteista voi olla hyötyä liitännäishoitona.
Myös DIV:n hoidossa käytetään klindamysiiniä – paikallishoitona – koska sillä on myös tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Vaikeissa tapauksissa hoitoon liitetään paikallinen glukokortikoidi. Uusiutumisen ehkäisemiseen suositellaan estohoitoa kerran viikossa. Liitännäishoitona voidaan tarvita myös paikallista estrogeeniä.
”Vagina on dynaaminen ekosysteemi”
Vagina on hyvin dynaaminen ekosysteemi, ja sen mikrobiomi toimii vuorovaikutuksessa naisen koko elimistön kanssa, tutkijat toteavat NEJM:n artikkelissa.
– On tärkeää saada lisää tietoa siitä, millainen merkitys tällä vuorovaikutuksella on naisen fysiologian, lisääntymisterveyden ja immuunipuolustuksen kannalta, Paavonen sanoo.
Lisätietoja:
Professori Jorma Paavonen
Puh. 0400497900
Sähköposti: jorma.paavonen@hus.fi
Viite: Jorma Paavonen, M.D., Ph.D., and Robert C. Brunham, M.D. Bacterial Vaginosis and Desquamative Inflammatory Vaginitis. December 6, 2018, N Engl J Med 2018; 379:2246-2254 DOI: 10.1056/NEJMra1808418
**************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme