SDP:n valiokuntaryhmä esittää hylkäystä irtisanomislaille – Irtisanomisten helpottaminen ei lisää työllisyyttä

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen ja Tarja Filatov esittivät tänään irtisanomislain hylkäystä sekä lyhennystä työttömyysturvalain 90 päivän karenssiin ja vaativat koko työttömyysturvan saantiehtojen ja karenssien uudistamista, Vastalauseeseen yhtyivät myös vasemmiston Anna Kontula, vihreiden Heli Järvinen ja RKP:n Veronica Rehn-Kivi.

– Hallituksen esitys ei todistettavasti paranna työllisyyttä. Asiantuntijalausuntojen mukaan irtisanomisen helpottamisella ei ole merkittävää vaikutusta yritysten haluun tai kykyyn palkata uusia henkilöitä, sanovat kansanedustajat vastalauseessa.

– Laki on sekava ja epäselvä ja siksi se tuo epävarmuutta työmarkkinoille pitkäksi aikaa. Lain soveltamista joudutaan hakemaan oikeusistuinten ratkaisujen kautta ja tilanteen selkeytyminen voi viedä jopa 4-5 vuotta, sanoo vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Mäkisalo-Ropponen.

– Lain vaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti ja esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointi on tekemättä. Aloilla, joiden työehtosopimuksissa ei ole sovittu irtisanomissuojasta lain vaikutukset voivat olla epätasa-arvoiset. Nämä alat ovat usein naisvaltaisia aloja. Naisten työelämäaseman heikentäminen tuskin oli lain tarkoitus, perustelee Mäkisalo-Ropponen.

Edustajat esittävät myös karenssin lyhentämistä 60 päivään itse irtisanoutuvilla, saman pituiseksi kuin hallitus esitti niille, jotka työnantaja irtisanoo työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

– Jos työilmapiiri on huono ja painostava, on työntekijällä oltava oikeus lähteä samanlaisella karenssilla kuin henkilöstä johtuvalla perusteella. Jos työntekijä joutuu edellä mainituista syistä itse irtisanoutumaan, on karenssi kolmanneksen pidempi, Nurminen harmittelee epäoikeudenmukaista tilannetta.

Yritysten mukaan osaavan työvoiman saatavuus on paljon merkittävämpi rekrytointiongelma kuin irtisanomissuoja.

– Työllisyys vahvistuisi varmemmin panostamalla osaamiseen. Osaamispulaa voidaan helpottaa ammatillista työvoimapoliittista koulutusta lisäämällä ja täydennyskoulutusta vahvistamalla. Nuorille, tutkintoa vailla oleville aikuisille on tarjottava räätälöityä koulutusta. Lisäksi aikuiskoulutusjärjestelmän uudistaminen, siten että painotetaan puuttuvan osaamispalasen täydentämistä, ei koko uuden tutkinnon tarvetta. Myös tukijärjestelmää on yhtenäistettävä, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Filatov.

Yksi työhönmenon este on julkisten liikenneyhteyksien puute. Näitä parantamalla vaikutetaan työvoiman liikkuvuuteen.

– Parempia työllisyys keinoja ovat myös pienten työnantajien juridinen neuvontapalvelu rekrytointien onnistumiseksi, SDP:n työllistämissetelimalli, arvonlisäveron alarajan nosto 30 000 euroon ja 20 000 euron verovähennys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta, luettelee Filatov.

***

Koko vastalause liitteenä