Järjestöt: Katowicesta saatiin säännöt Pariisin sopimukselle – nyt tarvitaan käänteentekeviä ilmastotoimia

“Pariisin ilmastosopimus olisi ansainnut uskottavammat säännöt. Sopu mahdollistaa riittävät ilmastotoimet, mutta ei juuri vauhdita niitä. Nyt on mahdollista vertailla eri maiden ilmastositoumuksia ja arvioida niiden riittävyyttä. Katowicen viesti on, että maailma tarvitsee oikeudenmukaisen ilmastokäänteen toteuttavia esikuvia, joiden esimerkkiä seuraamalla ilmastokriisin torjumisessa onnistutaan”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Suomi, EU ja haavoittuvimmat sekä köyhimmät maat kokosivat uudelleen Pariisissa syntyneen kunnianhimoa vaativien maiden ryhmän. Nämä High Ambition Coalitionin maat lupaavat päivittää omat ilmastotavoitteensa vuoden 2020 loppuun mennessä.

“Ilmastoneuvotteluihin toivoa luovat maat, jotka tekevät rohkeita ilmastotekoja. Suomella on ensi vuonna näytön paikka. Meidän on saatava omat päästömme nieluja pienemmiksi vuoteen 2030 mennessä, jotta pääsemme 1,5 asteen polulle. Puolueiden on vastattava planeettamme hätätilaan ensi kevään ilmastovaaleissa ja odotukset pääministeri Juha Sipilän pyöreälle pöydälle ovat myös korkealla”, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoo.   

“Suomen on EU-puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä 2019 ajettava ilmastopolitiikan ryhtiliikettä. EU:n päästövähennystavoite on nostettava yli 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää nykyistä määrätietoisempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa,“ Bruun toteaa.

Hyvä ilmastopolitiikka on sekä rohkeaa että reilua.

“Mikäli Suomi haluaa olla ilmastotoimien todellinen vauhdittaja, meidän on nostettava kansainvälinen sopeutumistoimien rahoitus haavoittuvimmille maille riittävälle tasolle. Lisäksi tarvitaan selkeä suunnitelma oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Ilmastotoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus on välttämätöntä ilmastokriisin torjumiseksi”, sanoo Aho.

Brasilia piti neuvotteluja panttivankinaan

Keskeisistä asioista, kuten ilmastotoimien läpinäkyvyydestä, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja kaikkia maita koskevasta tilannekatsauksesta saatiin sopu, mutta markkinamekanismi jäi Brasilian änkyröinnin panttivangiksi.

“Brasilia halusi käyttää kiisteltyjä päästöyksiköitä vanhoista huonoista pato- ja metsähankkeista kaupankäyntiin muiden maiden kanssa. Tämä jarruttaisi todellisia päästövähennyksiä. EU ja etenkin Sveitsi pistivät kiitettävästi kampoihin, sillä tämä vaarantaisi ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen uskottavuuden. Lopulta asia siirrettiin vuoden päähän Chilen ilmastokokoukseen. On valitettavaa, että kiistellyt markkinamekanismit häiritsevät Pariisin sopimuksen toimeenpanoa”, sanoo Bruun.

Pariisin sopimuksessa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset saivat oman vahvan itsenäisen aseman. Katowicessa neuvotellussa sääntökirjassa vahinkojen ja menetysten konkretisointi jäi puuttumaan: haavoittuvimmat jätettiin jälleen ilman tukea.

“On häpeällistä, että EU ja muut teollisuusmaat eivät kyenneet vastaamaan haavoittuvimpien maiden tarpeisiin. Hukkuvien saarivaltioiden ihmiset ovat vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Nyt heidän turvaverkkonsa jäi olemattomaksi. Otimme takapakkia inhimillisyydessä”, Aho sanoo.

Suomi toimi neuvotteluissa rakentavasti. Jotta ilmastotoimissa voitaisiin edetä tarpeeksi nopeasti, Suomen on avattava neuvottelujen lukkoja systemaattisella työllä.

“Suomen pitää asettaa ilmastodiplomatia ulkopolitiikkansa kärkiaiheeksi ja rakentaa vahvempaa yhteistyötä erityisesti köyhien maiden kanssa. Ilmastodiplomatian ja ilmastohankkeiden tulee perustua ihmisoikeuksien vahvistamiseen, tasa-arvon edistämiseen, alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen”, Aho toteaa.

Tiedotteen ovat allekirjoittaneet: Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Plan International Suomi, Protect Our Winters, Suomen luonnonsuojeluliitto, Reilu Kauppa, WWF Suomi.

Asiantuntijat, jotka seurasivat kokousta Katowicessa:

Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, Fingo, puh. 050 317 6686
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 631 3399
Sanna Ra, viestinnän asiantuntija, Fingo, puh. 050 317 6704

Asiantuntijat, jotka seurasivat kokousta Suomessa:

Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto ry, puh. 044 045 8898
Elisa Hara, vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi, puh. 050 471 3557
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 2040834
Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 4344972
Jouni Nissinen, suojelupäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 120 9222
Tytti Nahi, Vastuullisuuspäällikkö, Reilu Kauppa, puh. 040 772 4247