Geneettiset tekijät selittävät osittain riskikäyttäytymistä

Monitieteisessä tutkimuksessa muodostettu monigeeninen indikaattori pystyi selittämään vajaat 2 % riskinsietokyvyn vaihtelusta väestötasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että geeneissä olevilla 124 muutoksella on yhteys halukkuuteen ottaa riskejä sekä muihin riskikäyttäytymisen ilmenemismuotoihin, kuten esimerkiksi tupakointiin, alkoholin kulutukseen ja riskisijoittamiseen.

Ympäristötekijät ja ei-geneettiset tekijät selittävät suuremman osan tutkitusta ilmiöstä.

Tutkimuksessa löydettiin myös selkeä yhteys aivotoimintojen aktiviteettiin liittyvän säätelyn ja riskimittausten välillä. Löydös osaltaan varmentaa näkemystä, että riskikäyttäytymiseen liittyvä geneettinen ja biologinen tausta on erittäin moniulotteinen eikä yhtä yksittäistä selittäjää löydy. Mielenkiintoisia jatkotutkimuskysymyksiä aukeaakin ympäristötekijöiden ja riskikäyttäytymisen yhteisvaikutusten tutkimuksesta.

Tutkimuksessa yhdistettiin yli miljoonan ihmisen riskiasenteisiin ja riskikäyttäytymiseen liittyvät geneettiset tiedot toisiinsa. Kyseessä on tähän asti laajin riskeihin liittyvä genetiikkatutkimus, ja se on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -aikakauslehdessä.

Tutkimuksen toteutti Yhteiskuntatieteellisen genetiikkatutkimuksen konsortio Social Science Genetic Association Consortium (SSGAC), johon kuuluu kaikkiaan 100 syntymäkohorttia eri puolilta maailmaa. SSGAC tutkii genetiikan vaikutusta inhimilliseen käyttäytymiseen, hyvinvointiin sekä yhteiskuntatieteiden kannalta mielenkiintoisiin ilmiöihin laajojen aineistojen avulla.

Tiedot on kerätty Englannin biopankista, genetiikkayritys 23andMe:stä ja kymmenestä kansallisesta kohortista, muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:sta (NFBC) sekä Ruotsista, Saksasta, Hollannista, Skotlannista, Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannista sekä Yhdysvalloista.

Tutkimuksen toteutuksessa on mukana 69 tutkijaa eri kohorteista. Oulun yliopistosta tutkimukseen osallistuivat professori Rauli Svento ja yliopistotutkija Andrew Conlin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Pohjois-Suomen syntymäkohortin tutkimusjohtaja Minna Ruddock (Männikkö) ja biostatistikko Ville Karhunen lääketieteellisestä tiedekunnasta.