Neurokirurginen hoito puree piinalliseen kasvojen kolmoishermosärkyyn

Kolmoishermosärky on kasvojen alueen kiputila, joka ilmenee kovina, sähköiskumaisina ja lyhytkestoisina kipuina. Kyseessä on harvinainen sairaus, jonka perimmäistä syntymekanismia ei täysin tunneta. Useimmilla potilailla todetaan aivovaltimon haara painamassa kolmoishermon tyveä aivorungon vieressä. Potilaista 75 %:n kivut saadaan hallintaan lääkehoidolla.
 
- Tutkimuksen perusteella kolmoishermosärky heikentää selkeästi potilaiden elämänlaatua. Joskus kolmoishermosärkypotilaan kipu on niin kovaa, että se estää syömisen ja juomisen. Neurokirurginen konsultaatio on aiheellinen, mikäli lääkehoidosta huolimatta kipukohtaukset jatkuvat häiritsevinä, kertoo neurokirurgian osastonylilääkäri Leena Kivipelto.
 
Kolmoishermosäryn kipukohtaus voi kestää muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin. Kohtausten toistuminen vaihtelee yhdestä jopa satoihin kertoihin päivässä. Kipukohtauksia saattaa ilmetä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain, ja ne voivat olla remissiossa jopa vuosia.
 
- Kipukohtaukset provosoituvat tyypillisesti kasvojen kevyestä kosketuksesta, puhumisesta, tuulesta, kylmästä, syömisestä, juomisesta tai hampaiden harjaamisesta. Ne saattavat ilmaantua itsestäänkin.
 
Kyselytutkimukseen osallistui 144 (79 %) vuosina 2004-2014 HUSin neurokirurgian klinikassa hoidettua potilasta. Lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista sai pitkäkestoisen kivunlievityksen. Tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon oli 90 % potilaista.
 
- Kolmoishermokivun neurokirurgisia hoitomenetelmiä ovat mikrovaskulaarinen dekompressioleikkaus (MVD) ja termokoagulaatio. MVD-leikkaus on ensisijainen hoitomuoto. Siinä hermojuurta painava verisuoni siirretään ja eristetään hermosta. Kivut lievittyvät yleensä heti leikkauksen jälkeen. Termokoagulaatio on lyhyessä nukutuksessa tehtävä hermon lämpöpuudutus.
 
Tutkimuksen perusteella MVD:llä saavutetaan pidempiaikainen kivunlievitys kuin termokoagulaatiolla.
 
Neurokirurgisen toimenpiteen jälkeistä kasvojen alueen tunnottomuutta esiintyi kyselyn mukaan 42 %:lla vastanneista, joista 27 % piti tunnottomuutta häiritsevänä.
 
- Osa potilaista tarvitsee kipulääkitystä neurokirurgisen hoidon jälkeenkin. He saivat yleensä kohtalaisen tai hyvän vasteen lääkehoidosta.