Suomalaistutkijat löysivät uuden perinnöllisen osteoporoosimuodon

Professori Outi Mäkitien johtama tutkimusryhmä tunnisti vallitsevasti periytyvää lapsuusiällä alkavaa osteoporoosia aiheuttavan geenivirheen perintötekijässä, jota ei aikaisemmin ole yhdistetty luustoon eikä osteoporoosiin.
– Tunnistimme laajojen geneettisten tutkimusten avulla osteoporoosia aiheuttavan geenivirheen kahdessa suomalaisessa perheessä, joissa esiintyy tätä sairautta. Yhteistyössä hollantilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa löysimme näiden suomalaisperheiden lisäksi neljä muuta perhettä, joissa saman geenin mutaatiot johtavat joko osteoporoosiin – kuten suomalaisilla potilailla – tai vielä vaikeampaan luustosairauteen, johon liittyy myös vaikea lyhytkasvuisuus ja luuston poikkeava muotoutuminen, Mäkitie kertoo.
Sairauden aiheuttajaksi paljastui SGMS2-geenissä esiintyvät mutaatiot. SGMS2-geeni koodaa sfingolipidien aineenvaihduntaan liittyvää entsyymiä; mutaatiot johtavat entsyymin toiminnan muuttumiseen ja – osittain vielä tuntemattomien mekanismien kautta – vaikeaan häiriöön luuston aineenvaihdunnassa ja mineralisoitumisessa, toteaa yksi tutkimuksen päätutkijoista, FT Minna Pekkinen.
Mutaation kantajilla oli lapsuusiästä alkaen esiintynyt murtumia raajoissa ja selkänikamissa vähäistenkin vammojen seurauksena. Osalla esiintyi myös neurologisia oireita, joista erityisen yleinen oli kasvohermon ohimenevä halvaus, mikä saattaa Mäkitien mukaan ollakin yksi tämän osteoporoosimuodon tunnusmerkeistä.
Kolmelta potilaalta saadun luunäytteen tutkiminen osoitti, että potilaiden luukudoksessa oli eroavuuksia normaaliin luukudokseen verrattuna: luusolujen määrä oli poikkeava ja luun mineralisoituminen oli häiriintynyt. Erityisen selviä muutokset olivat kuoriluun – luun pintakerroksen – alueella, jossa SGMS2-geeni ilmeni voimakkaimmin.
– Tämä geenilöytömme on hyvin tärkeä, koska se lisää merkittävästi ymmärrystä osteoporoosin taustalla olevista mekanismeista ja avaa uusia mahdollisuuksia osteoporoosin diagnostiikan ja lääkehoitojen kehittämisessä, Mäkitie toteaa.
Osteoporoosille eli luukadolle on ominaista pienentynyt luuntiheys ja luun mikrorakenteen heikkeneminen, jotka ilmenevät luuston haurastumisena ja lisääntyneenä murtuma-alttiutena. Nykykäsityksen mukaan perimä on yksi tärkeimmistä luun lujuutta määräävistä tekijöistä. Tähän mennessä on kuitenkin tunnistettu vain joitakin merkittäviä luukadon riskiin vaikuttavia geenejä, joiden mutaatiot aiheuttavat suvuittain esiintyvää osteoporoosia.
Helsingin yliopistossa, HUSin Lastensairaalassa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimiva Mäkitien tutkimusryhmä tutkii varhain alkavan osteoporoosin syitä ja erityisesti osteoporoosille altistavia geenivirheitä. Ryhmä on jo aiemmin tunnistanut yhden uuden osteoporoosimuodon (Laine CM et al. NEJM 2013).
Lisätietoja:
Professori Outi Mäkitie, Helsingin yliopisto, HUS ja Folkhälsan
Sähköposti: outi.makitie@helsinki.fi
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat


Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme