Pro gradu: Kuntoutujan omalla motivaatiolla ja ammatillisen kuntoutuksen onnistumisella on vahva yhteys

Itse ammatillista kuntoutusta hakeneiden kuntoutuminen onnistuu todennäköisesti paremmin kuin työkyvyttömyyseläkehakemuksen myötä kuntoutukseen päässeiden. Syy oma-aloitteisesti kuntoutusta hakeneiden kuntoutuksen onnistumiseen piilee todennäköisesti näkemyksessä omasta terveydentilasta ja motivaatiossa palata töihin.

”Jos kuntoutuja hakee ensisijaisesti työkyvyttömyyseläkettä, hän usein kokee itsensä liian sairaaksi jatkamaan työssään, vaikka hänellä olisi mahdollisuus päästä ammatilliseen kuntoutukseen”, kertoo pro gradun tekijä, Elon analyytikko Natalia Edelmann. ”Tätä kautta heikko motivaatio vaikuttaa myös kuntoutuksen onnistumiseen. Ammatillista kuntoutusta ensisijaisesti hakeneet ovat todennäköisesti halukkaampia palaamaan työelämään ja pyrkivät panostamaan kuntoutukseen.”

”Tutkielman löydökset tukevat käsitystämme esimerkiksi työpaikan tarjoaman varhaisen tuen merkityksestä, kun työntekijän työkyky heikkenee”, toteaa Heini Pellinen, Elon kuntoutustoiminnan asiakaspalvelupäällikkö. ”Mitä oikea-aikaisempaa kuntoutukseen ohjausta henkilö saa, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on päästä takaisin työelämään. Jos työkyky pääsee heikkenemään huomattavan paljon, voi olla hyvin vaikeaa uskoa onnistuvansa kuntoutuksessa.”

Töihin paluu kuntoutuksen kautta tuo paremman toimeentulon kuin työkyvyttömyyseläke. Uudesta työstä karttuu myös vanhuuseläkettä. Niin Elossa kuin alalla laajemmin noin 60 prosenttia kuntoutuksista onnistuu.

Nuoret kuntoutuvat työelämään todennäköisemmin kuin iäkkäämmät

Tutkielman mukaan nuorten ammatillinen kuntoutus onnistuu selvästi todennäköisemmin kuin iäkkäiden. Yli kolme neljäsosaa alle 30-vuotiaista kuntoutujista jatkoi onnistuneesti kuntoutuksen loppuun asti. Sitä vastoin vain kolmasosa yli 60-vuotiaiden kuntoutuksista onnistui.

”Usein vanhemmat ja pitemmän työuran tehneet ovat jo henkisesti varautuneet jäämään eläkkeelle, mikä on ymmärrettävää”, sanoo Edelmann. ”Henkinen kynnys opetella uusia asioita voi olla korkea ja heidän voi olla vaikea motivoitua sopeutumaan esimerkiksi uusien teknologioiden vaatimuksiin.”

Pro gradu -tutkielman mukaan muita ammatillisen kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kuntoutujan ikä, diagnoosi, työkyvyttömyyseläkkeen määrä sekä onko kuntoutuja esimerkiksi töissä vai työtön.

Ammatillinen kuntoutus on tie takaisin työelämään

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on heikentynyt ja jotka ovat vaarassa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhön valmennus tai uudelleen koulutus. Lisäksi yrittäjän on mahdollista saada elinkeinotukea yritystoiminnan muokkaamiseksi tai aloittamiseksi. Onnistuneesti kuntoutuksen läpikäyneet voivat jatkaa työelämässä eivätkä he joudu työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta löytyy Elon verkkosivuilta.

Taustatietoa:

Tiedot perustuvat Natalia Edelmannin työeläkeyhtiö Elossa Tampereen yliopistolle tekemään pro gradu -tutkielmaan ”Työeläkekuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät tilastollisia menetelmiä hyödyntämällä”. Vuoden 2018 loppupuolella valmistunut pro gradu keskittyy vuosina 2014–2017 Elossa päättyneisiin kuntoutusprosesseihin. Tutkielmassa onnistunut kuntoutus tarkoittaa, että kuntoutuja on päässyt kuntoutusprosessinsa loppuun asti. Tutkielman tulokset heijastelevat ETK:n vuonna 2017 julkaiseman, koko työeläkealaa käsittelevän Työeläkekuntoutus vuonna 2016 -raportin huomioita.

Pro gradu on luettavissa täällä.

Lisätietoja:

Natalia Edelmann, analyytikko, puh. 040 733 4081

Heini Pellinen, asiakaspalvelupäällikkö, puh. 020 703 5120

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778, kristiina.nieminen@elo.fi