Jyväskylän yliopisto

Väitös: Mielen hyvinvointi, motivaatio ja usko omiin kykyihin saavat liikkumaan

Jaa
Mielen hyvinvointi ennustaa keski-ikäisten vapaa-ajan liikuntaan osallistumista. Liikuntaharrastuksesta löydetty sisäinen motivaatio ja usko omiin kykyihin lisäsivät liikuntaharrastamisen jatkuvuutta, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Tiia Kekäläinen
Tiia Kekäläinen

Suomalaiset tuntevat liikunnan terveyshyödyt, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan liian vähän. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tuo esille psykologisia tekijöitä, jotka edistävät keski-ikäisten ja ikääntyneiden liikunta-aktiivisuutta.

- Mielen hyvinvointi keski-iässä on tunnetusti tärkeä voimavara monilla elämän osa-alueilla, kuten työelämässä menestymisessä ja sosiaalisessa elämässä. Havaitsin, että mielen hyvinvointi on voimavara myös vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ylläpitämisessä, tohtorikoulutettava Tiia Kekäläinen kertoo.

Erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten liikuntalajeihin, matkailuun, kulttuuriin ja luoviin harrastuksiin panostavat keski-ikäiset ja ikääntyneet arvioivat mielen hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin vähemmän näihin aktiviteetteihin osallistuvat ikätoverinsa.

- Mielen hyvinvointi ja vapaa-ajan aktiivisuus näyttävätkin kulkevan käsi kädessä. Omaa aktiivisuutta voisi siis lähteä edistämään kiinnittämällä ensin huomiota siihen, ovatko hyvinvointia tukevat perusasiat kunnossa. Näihin kuuluvat esimerkiksi terveelliset elämäntavat, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja riittävä lepo, Kekäläinen pohdiskelee.

Sisäinen motivaatio ja usko omiin kykyihin saavat liikkumaan säännöllisesti

Kun aiemmin vähäisesti liikuntaa harrastaneet ikääntyneet osallistuivat yhdeksän kuukauden ajan säännölliseen ohjattuun voimaharjoitteluun, fyysisten hyötyjen lisäksi myös heidän elämänhallinnan tunteensa lisääntyi ja he alkoivat nauttia harjoittelusta. Harjoittelusta nauttimista kuvastava sisäinen motivaatio sekä lisääntynyt usko omiin kykyihin harrastaa liikuntaa ennustivat voimaharjoittelun jatkamista tutkimuksen jälkeen.

- Itselle mieluisen liikuntamuodon löytäminen ja sopivan tasoinen harjoittelu, joka lisää itseluottamusta, ovat avainasemassa uuden liikuntaharrastuksen ylläpitämisessä, toteaa Kekäläinen.

Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin kolmea eri aineistoa: Suomi 2014 -Kulutus ja elämäntapa -postikyselyä, Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta ja Voimaharjoittelukerrat-satunnaistettua vertailukoetta. Suomi 2014 -tutkimuksesta hyödynnettiin erityisesti 760:ltä 50−74-vuotiailta kerättyjä tietoja. Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta käytettiin 42- ja 50-vuotiaana kerättyjä tietoja, jolloin mukana oli 303 tutkittavaa. Voimaharjoittelukerrat-tutkimukseen osallistui 104 65−75-vuotiasta henkilöä.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Tekes, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.

TtM Tiia Kekäläisen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Leisure activities and well-being in midlife and older age: with special reference to physical activity and resistance training“ tarkastustilaisuus on 8.3. klo 12 Liikunta-rakennuksessa, L304. Vastaväittäjänä professori Ossi Rahkonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena tutkimusjohtaja Katja Kokko (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:

Tiia Kekäläinen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Klassillisesta lukiosta vuonna 2010 ja valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Valmistumisestaan lähtien hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtorikoulutettavana sekä apurahatutkijana. Tällä hetkellä Kekäläinen työskentelee projektitutkijana persoonallisuuden ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä selvittävässä PATHWAY-hankkeessa.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 56, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7677-4 (PDF), se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/62941/978-951-39-7677-4_vaitos08032019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Tiia Kekäläinen, tiia.m.kekalainen@jyu.fi, 040 8287501
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 8054717

Kuvat

Tiia Kekäläinen
Tiia Kekäläinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Avaruusluotaimen kamera paljastaa asteroidien koostumuksen – apua kaivosteollisuuteen tai Maata uhkaavien asteroidien torjuntaan9.6.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Leevi Lind tarkasteli väitöskirjatyössään Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa asteroideista otettujen spektrikuvien käsittelyä erilaisin laskennallisin menetelmin. Väitöskirjan keskiössä on parhaillaan asteroidia kohti matkaava Euroopan avaruusjärjestön Hera-luotain ja sen suomalaisvalmisteinen spektrikamera.

Yli 600 000 euron rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tekoälyhankkeelle teknostressin vähentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi9.6.2025 07:59:00 EEST | Tiedote

Business Finland rahoittaa merkittävällä summalla Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävää hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja työn merkityksellisyyden lisäämiseen tekoälyn aikakaudella. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja sujuvoittaa työprosesseja, vähentää työn pirstaleisuutta ja teknostressiä sekä lisätä työn merkityksellisyyttä ja tuottavuutta teknologia-alalla.

Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.

Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.

Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote

Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye