Seksuaalinen väkivalta parisuhteissa jää piiloon

Ensi- ja turvakotien liiton turvakotityön tilastojen mukaan liiton 17 turvakodissa viime vuonna olleista 1596 asiakkaasta 8,7 prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Kokeneet turvakotien työntekijät olisivat valmiita kaksinkertaistamaan luvun. Arvio on, että jopa joka viides asiakas on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Parisuhteissa esiintyvä seksuaalinen väkivalta jää usein piiloon.

– On ihan selvää, että jos parisuhteessa on väkivallan uhkaa tai vallan käyttöä, ei se voi olla näkymättä seksissä jollain tavalla, toteaa Johanna Matikka, Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Ongelma on niin intiimi, että kokemuksen esiin tuominen on tosi vaikeaa. Usein turvakodissa ollaan vain pari päivää, eikä aikaa ja rauhaa asian käsittelyyn välttämättä ole.

Seksuaalisuutta loukkaavassa väkivalta voi olla seksiin painostamista tai pakottamista tai sellaista seksiä, jota kumppani ei halua. Seksi voi olla ahdistavaa, pelottavaa tai väkivaltaista. Mikäli suostumus seksuaaliseen kanssakäymiseen puuttuu, kyseessä on väkivallanteko. Väkivaltaa kokeneen voi olla vaikea tunnistaa mikä kaikki on väkivaltaa.

– Turvakodista haetaan turvaa yleensä henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan, mikä tunnistetaan ja asiasta on helpompi puhua. Seksuaalinen väkivalta ei ole ensimmäisenä mielessä, Matikka toteaa.

Väkivalta on vallankäyttöä, jonka avulla väkivaltaa käyttävä osapuoli pyrkii hallitsemaan toista. Väkivalta voi, etenkin aluksi, olla niin hienovaraista, että sitä on vaikea tunnistaa. Se voi olla fyysistä käsiksi käymistä, mutta myös henkistä väkivaltaa esimerkiksi nimittelyä, mitätöintiä, taloudellista kontrollointia ja muista ihmissuhteista eristämistä. Keskeistä väkivallan ilmenemismuodoissa on vallan käyttö. Seksuaalisuutta loukkaavassa väkivallanteossa tekijä ei kunnioita uhrin oikeutta päättää itse omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan.

Naiset saivat apua väkivaltaan

Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten ylläpitämistä 17 turvakodissa sai apua 3347 henkilöä, joista lähes puolet oli naisia (1596) ja noin puolet lapsia (1601). Apua saaneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 748 henkilöllä, mikä selittyy uusilla turvakotipaikoilla. Uusia turvakoteja avattiin vuonna 2018 neljä; Espooseen, Hämeenlinnaan, Seinäjoelle ja Tampereelle. Paikkoja määrä nousi kaikkiaan 143 paikasta 179ään. Kaikkiaan Suomessa turvakoteja on yhteensä 27, joista 17 liiton yhdistysten ylläpitämiä.

Liiton 17 turvakodista kerätyt tilastot kertovat, että väkivaltatilanteista seuranneet fyysiset vammat vaihtelivat. 23% tapauksista ei seurannut fyysisiä vammoja ja aina vammat eivät olleet tiedossa (15%). Kipua, särkyä ja mustelmia oli 30% asiakkaista ja esimerkiksi keskenmenoja aiheutui 13 väkivallan seurauksena.

Viime vuoden aikana tilanpuutteen vuoksi toiseen turvakotiin ohjattiin jäsenyhdistystemme turvakodeista 1404 asiakasta, joista lapsia oli 635. Turvakotipaikkojen määrää on lisätty viime vuosina useilla kymmenillä ja tällä hetkellä niitä on 179. Perhepaikkojen määrä on edelleen kaukana tarvittavasta 500 paikasta.

Pelkkä kriisiapu ja tilanteen katkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan myös pitkäkestoisempaa tukea toipumiseen. Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluista sai apua 3110 henkilöä, joista naisia 1490 ja miehiä 1282. Avopalvelut tarjoavat apua myös väkivallan tekijöille.

Suomessa joka kolmas nainen kohtaa elämässään väkivaltaa lähisuhteissaan. Suomalaiset naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa toiseksi eniten EU maista.

Naistenviikolla tehdään turvallisempaa Suomea naisille

Naistenviikko on vuosittain järjestettävä kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjalla Amnestyn Suomen osasto ja Ensi- ja turvakotien liitto tähtäävät tulevaisuuteen, jossa Suomi on naisille Euroopan turvallisin maa vuonna 2030.

Kampanja nostaa esiin yhden Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista ja tarjoaa mahdollisuuden rakentaa väkivallatonta tulevaisuutta.