Väitös: Yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa suoritusjärjestys vaikuttaa tuloksiin

- Ajan säästämiseksi kuntoilijat yhdistävät usein kestävyys- ja voimaharjoittelun samaan harjoitukseen esimerkiksi kuntosalilla. Harjoittelujärjestystä kannattaa vaihdella sen mukaan, mitä tavoittelee, tohtorikoulutettava Maria Küüsmaa-Schildt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Maria Küüsmaa-Schildt tutki Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa, miten vuorokauden aika ja kestävyys- ja voimaharjoittelun suoritusjärjestys vaikuttavat hermolihasjärjestelmän, sydän- ja verenkiertoelimistön, lihaksen kasvun ja koetun hyvinvoinnin pitkäaikaisadaptaatioihin. Nuoret perusterveet miehet (n=52) harjoittelivat aamulla tai illalla suorittaen saman harjoituskerran aikana kestävyysharjoittelun ennen voimaharjoittelua tai päinvastaisessa järjestyksessä. 24-viikkoisen interventiojakson aikana kaikki harjoitteluryhmät paransivat voiman ja kestävyyden maksimaalista suorituskykyä, vaikka kestävyys- ja voimaharjoittelun suoritusjärjestys aiheuttikin eroja ryhmien välissä.

Aamu- tai iltatreeni - onko väliä?

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että vuorokausirytmit vaikuttavat fyysiseen suorituskykyyn. Useimmiten ihmiset ovat iltaisin vahvempia kuin aamuisin. Niin myös Küüsmaa-Schildtin tutkimuksessa.

- Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu sekä aamulla että illalla johti samanlaisiin muutoksiin voima- ja kestävyyssuorituskyvyssä. Lihaskasvussa ei huomattu ryhmienvälistä eroa ensimmäisen 12 viikon aikana, mutta harjoittelujakson pitkittyessä iltaharjoittelu johti parempaan tulokseen, Küüsmaa-Schildt kertoo.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ajankäytön hallinta ja sisäinen motivaatio ovat tärkeitä pitkäaikaisen harjoitteluun sitoutumisen kannalta. Küüsmaa-Schildtin tutkimus osoitti, että motivaatio osallistua yhdistettyyn voima- ja kestävyysharjoitteluun laski hieman aamuharjoittelijoilla. Iltaharjoittelu johti ajankäytön hallinnan huonontumiseen.

- Jos yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua suoritetaan pitkällä aikajaksolla, harjoituksen vuorokauden aika ja järjestys on valittava kulloistenkin tavoitteiden perusteella, Küüsmaa-Schildt sanoo.

Taustatiedot

Maria Küüsmaa-Schildt valmistui ylioppilaaksi Tallinnan Ranskalaisesta Lyseosta vuonna 2007. Tämän jälkeen hän opiskeli fysioterapiaa Tarton ammattikorkeakoulussa, mistä valmistui vuonna 2011. Jyväskylän yliopistossa hän aloitti opinnot vuonna 2011 liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kansainvälisessä liikuntabiologian maisteriohjelmassa pääaineenaan valmennus- ja testausoppi. Küüsmaa-Schildt valmistui liikuntatieteiden maisteriksi keväällä 2013. Tohtorikoulutettavana liikuntabiologian tieteenalaryhmässä hän on työskennellyt syksystä 2013 alkaen. Hänen väitöskirjan ohjaajinaan ovat toimineet professori Keijo Häkkinen liikuntabiologian ja professori Arja Häkkinen terveystieteiden tieteenaloilta.

LitM Maria Küüsmaa-Schildtin valmennus- ja testausopin väitöskirjan “Combined Strength and Endurance Training: Effect of Training Order and Time-of-Day on Adaptations in Neuromuscular and Cardiorespiratory Performance, Muscle Hypertrophy, Serum Hormone Concentrations and Wellbeing” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjä professori Glyn Howatson (Northumbria University, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Keijo Häkkinen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanninkielinen.

Julkaisun tiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 66, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7694-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7694-1