Eläinsuojelulain uudistus siirtyi – koirien lakisääteisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin toteutus entistäkin tärkeämpää

– On todella valitettavaa, että Suomen eläinsuojelulainsäädäntö jää edelleen laahaamaan vuodessa 1996. Pohjatyöt on kuitenkin tehty huolella ja laajasti, ja nyt avautuu mahdollisuus korjata rauenneeseen esitykseen jääneitä puutteita ja ristiriitaisuuksia, kommentoi Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

– Suomessa on arviolta 700 000 koiraa. On äärimmäisen tärkeää, että myös tuleva hallitus hyödyntää eläinsuojelulain uudistuksen valmistelussa koira-alan asiantuntemusta ja vie uudistuksen loppuun asti, Lehkonen painottaa.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi helmikuussa selvityksen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta Suomeen. Ministeriö linjasi, että lakisääteinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti koskevat alkuun vain koiria ja rekisteriä koskeva lainsäädäntötyö on määrä aloittaa jo tänä vuonna.

– Nyt kun eläinsuojelulakia ei saatu uudistettua, on koirien hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta entistäkin tärkeämpää, että tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ulotetaan koskemaan kaikkia koiria viivytyksettä. Koirien lakisääteisellä rekisteröinnillä ja tunnistusmerkinnällä on laaja kannatus, joten tulevasta hallituspohjasta riippumatta riittävä tahtotila pitäisi olla, Lehkonen sanoo.

Lakisääteisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin ohella Kennelliitto on kiinnittänyt huomiota siihen, että lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta ja -omistamista.

Kennelliitto julkaisi helmikuussa seitsemän tavoitetta tulevalle vaalikaudelle. Tavoitteiden toteuttaminen edistäisi ihmisen vastuuta eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista, parantaisi alueellista tasa-arvoa sekä lisäisi yleistä turvallisuutta.