Reilun kaupan kasvua Suomessa jo 20 vuotta

Reilu kauppa viettää pyöreitä vuosia nousukiidossa. Vuonna 2018 Suomessa myytiin Reilun kaupan tuotteita 263 miljoonalla eurolla, ja tuotteiden myynnin arvo kasvoi 12,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Päivittäistavarakaupan yleinen myynnin kehitys oli samaan aikaan 3,4 prosenttia.

Suomen suosituimmat Reilun kaupan tuotteet ovat kahvi, banaani ja leikkokukat. Reiluja banaaneja myytiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kiloa, ja kasvua oli 9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Reilua kahvia myytiin 1,8 miljoonaa kiloa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Reilun kaupan kukkien myynti pysyi ennallaan ja niitä suomalaiset ostivat noin 50 miljoonaa vartta. Suomessa myydyistä ruusuista jo joka kolmas on Reilun kaupan ruusu.

Ensimmäisistä norsutunnuksella merkityistä kahvi- ja teepaketeista tuotevalikoima on laajentunut 20 vuodessa niin, että Suomessa on myynnissä jo yli 1200 Reilun kaupan tuotetta. Reilun kaupan tunnetuin kriteeri on, että tuottajille on maksettava myymistään tuotteista vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinnan lisäksi tuottajille maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka tuottajat käyttävät joko tuotannon kehittämiseen tai koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Marginaalista valtavirtaan

- 20 vuotta sitten Reilu kauppa oli käynnistämässä keskustelua eettisestä kuluttamisesta, ja esimerkillään se on nostanut vastuullisuuden marginaalista valtavirtaan. Yritysten kiinnostus tuotteen alkuperää kohtaan on kasvanut valtavasti, sillä kuluttajat vahtivat tänä päivänä ostamiensa tuotteiden alkuperää huomattavasti hanakammin kuin ennen, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Reilun kaupan 20 vuotta jatkuneen kasvun voi nähdä vastatrendinä sille, että elintarvikemenojen osuus kotitalouksien koko kulutuksesta on laskenut tasaisesti jo useita kymmeniä vuosia. 1980-luvulla elintarvikkeet haukkasivat kotitalouksien kukkaroista noin 20 prosenttia, ja nyt enää noin 11 prosenttia. Ruokakaupan hintakilpailun kiristyminen pienentänee osuutta myös tulevina vuosina.

- Elintarvikkeen hinnan ja suomalaisen maataloustuottajan toimeentulon väliseen yhteyteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Mutta jos raaka-aineet on hankittu köyhistä maista, tuottajan toimeentulon ja tuotteen hinnanmuodostuksen välinen yhteys unohtuu. Viljelijän toimeentulo on keskeinen osa tuotannon vastuullisuutta myös silloin, kun tuotteen alkuperä on kehittyvissä maissa, sanoo Janne Sivonen.

Sivosen mukaan kaupan rakenteet tulisi muuttaa sellaisiksi, ettei erillistä Reilun kaupan järjestelmää tarvittaisi pitkällä tähtäimellä enää lainkaan.

- Kaikki kehittyvistä maista rikkaisiin maihin myytävät tuotteet tulisi tuottaa asiallisissa oloissa, ja niitä kasvattavien viljelijöiden ja työntekijöiden pitäisi saada työstään elämiseen riittävä korvaus. Yksi askel tätä kohti voisi olla ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki, jota Reilu kauppa ry ajaa Suomeen yhdessä yli 130 suomalaisen järjestön ja yrityksen kanssa, Sivonen jatkaa.

Reilu kauppa ry:n taustalla on 33 järjestön muodostama yhdistys, joka edistää Reilua kauppaa Suomessa. Sen jäsenjärjestöinä on muun muassa kehitysjärjestöjä, ammattiliittoja, kuluttajajärjestöjä, kirkollisia järjestöjä ja puolueiden nuorisojärjestöjä. Reilua kauppaa edistetään myös 15 Reilun kaupan kaupungissa, yli 120 Reilun kaupan seurakunnassa sekä useissa Reilun kaupan arvonimen saaneissa kouluissa ja korkeakouluissa.

Reilun kaupan tärkeitä vuosilukuja Suomessa

1999 ensimmäiset norsutunnuksella merkityt Reilun kaupan kahvit ja teet kauppojen valikoimiin

2001 Suomessa alettiin myydä Reilun kaupan banaaneja

2003 norsumerkistä siirryttiin kansainväliseen Fairtrade-merkkiin

2006 kauppojen valikoimiin tuli Reilun kaupan ruusut

2018 85 prosenttia suomalaisista tunnistaa Reilun kaupan sertifiointimerkin (Kantar TNS 2018)

Toimituksille tiedoksi: Reilu kauppa 20 vuotta -messut Nosturilla 27.3. klo 10-16

Reilu kauppa ry järjestää 20-vuotisen taipaleensa kunniaksi messut Helsingin Nosturilla. Tapahtumaan on kutsuttu päivittäistavarakaupan, horecan ja julkisten hankintojen ammattilaisia.

11.30 - 11.50 Vastuullisuus osana työntekijäkokemusta

Panelisteina Lidl Suomen henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen ja Infine Oy:n Tuula Jokipaltio

13 – 13.20 Vastuullisuus kilpailuetuna
Panelisteina Paulig Kahvin markkinointijohtaja Tomi Wirtanen, Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila, Kaukladen K-kauppias Erkki Zaiedman ja FIBSin jäsenpalvelupäällikkö Helena Kekki.

14 – 15 Vaalipaneelikeskustelu: Tarvitaanko Suomeen laki yritysten ihmisoikeusvastuusta?

Panelisteina Tuula Haatainen (SDP), Juhana Vartiainen (kokoomus), Matti Vanhanen (keskusta), Emma Kari (vihreät), Matti Putkonen (perussuomalaiset) ja Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto)