PK-yritykset haluavat kasvaa ja investoida – luvitukseen tarvitaan sujuvoittamista

PK-yritykset ovat merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. PK-sektorin vireydestä kertoo, että lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa. Neljännes suunnittelee yritysostoja, muita merkittäviä investointeja taikka on käynnistämässä tai laajentamassa vientiä. Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019.

Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen. Pääministeri Juha Sipilä hallitusohjelman lupaukset normitalkoista olivat nostattaneet odotuksia ja pettymys tuloksiin näkyy vastauksissa.

”Byrokratia kasvaa vuosittain, missä luvatut byrokratian purkutalkoot ja vaikutukset.”

”Raportointivaatimukset lisääntyvät joka vuosi.”

Viivästyneiden investointien arvo yli 200 miljoonaa

Vastaajayrityksistä 7,5 prosenttia kertoi investointiviivästymisestä lupabyrokratian vuoksi. Viivästyksen syiksi yritykset raportoivat useimmiten, 41 prosentissa tapauksia, kaavoituksen sekä rakennus- (39 %) ja ympäristölupiin (7 %) prosenttia) liittyvät ongelmat.

Kaavoituksen tai luvituksen vuoksi viivästyneiden tai estyneiden investointien arvo on pelkästään tämän kyselyn vastaajayrityksissä yli 200 miljoonaa euroa. Etelä-Savossa kyselyn vastausprosentti oli pieni, mutta silti viivästyneiden investointien arvo oli 4,4 miljoonaa euroa (verrokkina esim. Kymenlaakso 3 Meur, Keski-Suomi 400 000€ ja Kuopio 150 000€). Viivästyksiä raportoitiin kaikkialta Suomesta. Lisäksi esille tuli suurhankkeita, joihin tarvitaan lukuisia erillisiä lupia, mikä koetaan haasteelliseksi.

Yritysten antamista avoimista vastauksista paistaa vahva turhautuminen tilanteeseen.

”Todella moni hanke odottaa epämääräisen ajan kaavoituksen pöydällä. Kaavoittajalta ei saa mitään tietoa, ei aikatauluarviota tai muutakaan tarpeellista informaatiota.”

”Useat aloitukset viivästyvät asemakaavoituksen hitauden vuoksi.”

”Useita rakennusprojekteja on viivästynyt jopa vuosilla kaavoitus/rakennuslupa-asioihin liittyen.”

”Laajennuksen suunnittelu on ollut vireillä jo vuosia... kaavaa odotellaan...”

”Rakennuslupa on evätty jo vuonna 2016 vedoten kaavan uusimistarpeeseen. Kaavaa ei kuitenkaan vieläkään ole edes aloitettu, joten kaikki luvanvaraiset investoinnit ovat jäissä ainakin vielä kaksi-kolme vuotta.”

”Rakennuslupa-asiat ovat liian byrokraattista ja pilkun viilaamista.”

”Rakennusluvan käsittely kestänyt 9 kk eikä vielä ole tiedossa koska saadaan.”

Yhden luvan ja luukun periaate tarpeen

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri osoittaa, kuinka tarpeen kaavoituksen ja luvituksen sujuvoittaminen on. Lupien sujuvoittaminen ei edisty merkittävästi ilman yhden luvan ja luukun periaatetta. Yhden luvan periaate karsisi automaattisesti päällekkäiset ja peräkkäiset valitusprosessit sekä viranomaisten keskinäiset valitukset.

Yhden luukun periaate merkitsee, että eri näkökulmat otetaan huomioon jo alkuperäisessä lupakäsittelyssä, jolloin viranomaisten ei tarvitse valittaa toistensa myöntämistä luvista. Siirtyminen yhden luukun ja yhden luvan periaatteeseen poistaa päällekkäiset ja peräkkäiset valitukset, eli torjuu valitusprosessien pitkittymistä merkittävästi.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on käynnistynyt. Kunnianhimotasoa on kuitenkin nostettava tulevalla hallituskaudella. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia sekä ympäristölainsäädäntöä on uudistettava ja sovitettava yhteen niin, että yhteen hankkeeseen tarvitaan yksi kattava lupa, johon kuuluu vain yksi valitusprosessi. Lisäksi hajanainen ympäristölainsäädäntö on yhtenäistettävä yhdeksi laiksi, ympäristökaareksi.

Tulevassa hallitusohjelmassa tulee myös sitoutua valtakunnallisen LUOVA-viraston perustamiseen, joka kariutui kuluvalla hallituskaudella maakuntauudistuksen myötä. LUOVA-virastoa voitaisiin hyödyntää yhden luvan ja luukun periaatteen saavuttamisessa. Asiaan kuuluu myös palvelulupaus, jolloin laissa säädetään luvan käsittelylle maksimiaika, jotta käsittelyt eivät veny.

“Sikäli edistystä on tapahtunut, sillä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on alkanut, kun ympäristöministeriö asetti valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän ja työryhmän, joiden toimikausi on 1.5.2018–31.12.2021. Työryhmän asettaminen ei riitä, vaan tulevassa hallitusohjelmassa on asetettava työlle täsmälliset tavoitteet yhden luvan ja luukun periaatteen toteuttamiseksi”, Linnainmaa toteaa.

Uudistustarve ilmenee myös eduskunnan talousvaliokunnan ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamista koskevasta lakihankkeesta annetusta lausunnosta, jossa todetaan, että esitykseen ei sisälly sääntelyä nyt muutoksen kohteena olevan lupakokonaisuuden ja kaavoituksen välisestä suhteesta, vaikka juuri kaavaratkaisut ovat usein ennakkoedellytyksenä luvanvaraisten hankkeiden toteuttamisessa.

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan joka toinen vuoksi. Barometriin vastasi 1104 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2019. Hallitustyöskentelyä koskeva raportti Tulevaisuus haastaa hallitukset julkaistiin 20.3.2019.