Sisäilmaan liittyvä oireiluherkkyys täyttää toiminnallisen häiriön kriteerit – uusia hoitomuotoja tarvitaan
Lääketieteen lisensiaatti Aki Vuokko tutki väitöskirjassaan sisäilmaan liittyvää pitkittyvää, toimintakykyä heikentävää oireistoa, ja kehitti interventioita sen hallintaan.
Yhdessä osatutkimuksessa oli mukana ammattitautiepäilyn vuoksi Työterveyslaitokselle tulleita potilaita, joilla oli sisäilmaan liittyviä oireita ja työkyvyn heikentymistä. Potilailla oli piirteitä oireiluherkkyydestä, joka ei selittynyt ympäristötekijöillä. Satunnaistetussa tutkimusasetelmassa lääkärin ja psykologin antamalla ohjauksella ei todettu olevan vaikutusta itsearvioituun työkykyyn eikä elämänlaatuun.
Toisessa osatutkimuksessa tehtiin tarkka kliininen tutkimus sisäilmasta vaikeasti oireileville potilaille. Potilaiden laajaan oirekirjoon ei löytynyt selittävää sairauslöydöstä. Lisäksi oireet olivat jatkuneet huolimatta työpaikalla tehdyistä toimenpiteistä sisäilman parantamiseksi.
– Oireisto ei ollut selitettävissä ajankohtaisilla sisäilmatekijöillä. Pitkittyvässä toimintakykyä rajoittavassa oireiluherkkyydessä on tyypillistä, että oireilu jatkuu ja ilmenee tiloissa, joissa muut eivät oireile, ja sisäilman laadussa ei ole merkittäviä puutteita, Vuokko sanoo.
Lähes kaikilla oireiluherkkyys liittyi sisäilman homeisiin. Lisäksi hajusteiden sietokyvyn heikentyminen oli yleistä, ja osa ilmoitti myös sähkömagneettisten kenttien aiheuttavan oireita.
– Useilla tutkituista esiintyi muita samanaikaisia sairauksia, jotka eivät kuitenkaan selittäneet heikentynyttä toimintakykyä, ja huolta terveyden menettämisestä sisäilman vuoksi. Tarve välttää tiettyjä ympäristöjä oli johtanut rajoituksiin useilla eri elämänalueilla, Vuokko sanoo.
Kolmannessa osatutkimuksessa oli mukana 680 raskaana olevaa äitiysneuvolan asiakasta, jotka arvioivat kyselyssä herkkyyttään ennen raskautta 12 ympäristötekijälle, ja herkkyyden vaikutusta oireisiin, arkielämään sekä työ- ja toimintakykyyn.
Vastausten perusteella herkkyys eri ympäristötekijöille kuvautui jatkumona vähäisestä sietokyvyn alenemisesta aina merkittävästi toimintakykyä rajoittavaan oireistoon. Tässä osatutkimuksessa jokainen merkittävästä toimintakyvyn heikentymisestä raportoineesta ilmoitti sietokykynsä heikentyneen sisäilman homeille ja valtaosa myös kemikaaleille.
Ympäristöherkkyydestä kärsivien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä pitää kehittää
Pitkittynyt sisäilmaan liittyvä oireiluherkkyys täyttää WHO:n määrittelemän ympäristöherkkyyden kriteerit. Samanlainen oirekuva on yhteistä toiminnallisille häiriöille.
Väitöstutkimuksessa rakennettiin tutkimusasetelma, jossa selvitetään kognitiivisen käyttäytymisterapian ja lääkäri-psykologi-työparin antaman tietojen annon ja neuvonnan vaikutusta elämänlaatuun ja työkykyyn potilailla, jotka ovat hakeutuneet työterveyshuoltoon työpaikan sisäilmaan liittyvien toistuvien, laaja-alaisten työkykyä heikentävien, mutta lääketieteellisesti selittämättömien oireiden vuoksi.
– Toiminnalliset häiriöt ovat palautuvia tiloja, joihin on runsaasti tehokkaiksi todettuja hoitomuotoja. Tällaisten hoitomallien, kuten erilaisten käyttäytymisterapioiden, käyttöä tulisi edistää, ja niiden hyödyllisyyttä tutkia myös sisäilmasta vaikeasti oireilevilla, joilla on toiminnallisen häiriön piirteet, Vuokko sanoo.
LL Aki Vuokko väittelee 12.4.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Disability related to workplace indoor air". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennus, auditorio 107, Siltavuorenpenger 3 A.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteystiedot:
Aki Vuokko, aki.vuokko@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme