Varman uusi ylilääkäri Jan Schugk: Työkykyjohtaminen kaipaa tuekseen näyttöjä vaikuttavuudesta

Työkyvyttömyyden kasvua voi selittää työelämän murros

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä lähti viime vuonna selvään nousuun kymmenen vuotta jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin viime vuonna lähes 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Varman omat tilastot osoittavat, että työkyvyttömyyseläkehakemukset ovat pysyneet koholla myös tänä vuonna.

Alle 45-vuotiailla mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy.

– Nuorilla arvelen olevan taustalla suorituspaineiden kasvua ja siihen liittyvää uupumusta ja ahdistuneisuutta, joita ilmenee nykyään jo koululaisilla. Työelämään liittyvien odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita on yksi todennäköinen tekijä, samoin kuin sosiaalisen median mukanaan tuoma jatkuva vertailu toisiin ja siihen liittyvä kuorma itsetunnolle, Jan Schugk pohtii.

Vanhempien ikäluokkien työkyvyttömyyden kasvuun on voinut Schugkin mukaan vaikuttaa työllisyystilanteen koheneminen, jonka myötä pidempään töistä poissaolleita henkilöitä on palannut työelämään. Työkyky tai osaaminen ei enää vastaakaan työelämän vaatimuksia, jolloin työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen tuntuu ratkaisulta hankalaan tilanteeseen.

– Työkyvyttömyyden kasvun taustalla on joka tapauksessa monia eri tekijöitä, joita kaikkia emme vielä ole ehkä tunnistaneetkaan. Tarvitsemme laaja-alaista selvitystä taustalla olevista syistä sekä toimenpiteitä, joiden avulla saamme tämän huolestuttavan suunnan katkaistua, Schugk painottaa.

Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta selvitettävä tutkimuksin

Varma on käynnistänyt työkykyjohtamiseen keskittyvän tutkimustoiminnan. Tutkimustoiminnan tavoitteena on tunnistaa ja kuvata työkyvyttömyyden riskitekijöitä, selvittää työkyvyttömyysriskin hallinnassa käytettyjen menetelmien ja toimintamallien vaikuttavuutta sekä tutkia ja arvioida asiakasyrityksissä tehtävien toimenpiteiden ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Työkykyjohtaminen on kehittynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka työpaikkojen välillä on vielä paljon vaihtelua. Työpaikoilla seurataan sairauspoissaoloja, tuetaan työhönpaluuta ja muokataan työtehtäviä. Vähemmän käytettyjä toimintamalleja, jotka liittyvät etenkin henkiseen hyvinvointiin ja työkuormituksen hallintaan, ovat työurien määrätietoinen suunnittelu ja osaamisen kohdennettu kehittäminen työtehtävien avulla, samoin kuin henkisen kuormittumisen aktiivinen ja järjestelmällinen seuranta.

- Vaikka osa toimintatavoista on ollut käytössä pitkään, on niiden vaikuttavuutta tutkittu yllättävän vähän. Tämä on yksi osa-alue, johon omalla tutkimustoiminnallamme haluamme erityisesti panostaa, Schugk kertoo.

Tutkimustoiminnan tuloksia Varma hyödyntää työkykyjohtamisen sekä ammatillisen kuntoutuksen palvelujen kehittämisessä. Teemme tutkimuksia ja selvityksiä itsenäisesti ja yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja palveluntuottajien kanssa.

Jan Schugk aloitti Varmassa 1.10.2018 ja toimi tähän asti projektijohtajana. Schugk siirtyi Varmaan Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta, jossa hän työskenteli asiantuntijalääkärinä.