Väitös 12.4.2019: Vanhemmuus vahvistaa nuoren aikuisen identiteettiä työtä voimakkaammin

Epävarmuus omasta identiteetistä on yleistä suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Epävarmuus näyttää jopa voimistuvan kolmannen vuosikymmenen loppua kohden. Syy ei kuitenkaan ole yksilössä, sillä identiteetin kehitykseen vaikuttavat niin yksilön välittömät kuin yhteiskunnan laajemmat sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet.

Perinteisesti oman identiteetin löytämistä ja esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmiin sitoutumista on pidetty lähinnä vain teini-ikäisten ja yksilöstä riippuvana haasteena. Viime vuosikymmenien yhteiskunnalliset muutokset ovat mullistaneet identiteetin kehityksen edellytyksiä.

VTM Rasmus Mannerström selvitti psykologian väitöskirjatutkimuksessa, miten nuorten ja nuorten aikuisten identiteettiprosessit ja –statukset kytkeytyvät psyykkiseen hyvinvointiin, taloudelliseen asemaan, digitaalisten laitteiden käyttöön ja nuorten aikuisten läpikäymiin, keskeisiin kehitystehtäviin.

Yhteiskunta mukana identiteetin rakentamisessa

Tulokset osoittavat, että vain vajaalla kolmasosalla suomalaisista nuorista aikuisista on jotakuinkin selkeä käsitys itsestään ja omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Heidän psyykkinen hyvinvointinsa ja taloudellinen tilanteensa nykyhetkessä oli odotetusti vahvin.

Nuorten aikuisten epävarmuus tulevaisuuden suunnitelmistaan kasvoi heidän lähestyessään 30-vuoden ikää. Identiteettiä kuitenkin selkeyttivät keskeisiksi koetuista virstanpylväistä suoriutuminen, kuten koulutusta vastaavan kokopäivätyön saavuttaminen ja vanhemmaksi tuleminen. Vanhemmuus vaikuttikin identiteetin vahvistumiseen voimakkaimmin.

Lukiolaisilla tehty osatutkimus osoitti identiteetin selkeyden olevan yhteydessä digitaalisten laitteiden käyttöön. Selkeä identiteetti kytkeytyi hyvään tietotekniikan hallintaan sekä vähäiseen riippuvuuteen digilaitteista.

– Identiteetin kehitys ja sen selkeys eivät ole ainoastaan yksilön sisäisiä, nuoruudessa tapahtuvia valintoja. Sen sijaan identiteetin kehitys on jatkuva prosessi, johon vaikuttavat myös rakenteelliset mahdollisuudet ja rajoitteet, Mannerström kertoo. – Positiivisen identiteetin kehitys ei siis ole yksilön, vaan yhteiskunnan asia.

Mannerströmin mukaan poliittisella päätöksenteolla voidaan tukea nuorten aikuisten identiteetin kehitystä turvaamalla heille riittävän ennakoitavat ja vakaat sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet. Samasta syystä tulisi turvata nuorten tasavertainen pääsy digitaalisten laitteiden pariin, sekä laitteiden käytön opetus.

– Vain tällaisessa ympäristössä yksilö uskaltaa ja kykenee sitoutumaan valintoihinsa, oppimaan ja kehittymään, sanoo Mannerström.

VTM Rasmus Mannerströmin psykologian väitöskirjan ”Uncertain future plans – Personal identity among Finnish youth and its links with well-being, digital engagement and socio-economic circumstances” tarkastustilaisuus pidetään 12.4.2019 klo 12-16 salissa S212, Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto. Vastaväittäjänä toimii professori Luc Goossens (KU Leuven) ja kustoksena professori Taru Feldt (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi, puh. 050 3676133

Mannerström valmistui ylioppilaaksi Gymnasiet Lärkanista vuonna 2002. Hän opiskeli sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa ja yhteiskuntahistoriaa Helsingin yliopistossa valmistuen 2011 valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipsykologia. Tohtoriopintojen aikana Mannerström on toiminut osana professori Salmela-Aron tutkimusprojektia ja työskennellyt yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Väitöskirjan ohjaajina toimivat professori Katariina Salmela-Aro (Helsingin yliopisto) ja professori Jan-Erik Lönnqvist (Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet).

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 68, Jyväskylä 2019, ISSN  2489-9003, ISBN 978-951-39-7701-6.