Korkea hygieniataso, ei antibiootteja – vastustuskykyisten bakteerien esiintymistä voidaan hillitä suomalaisessa eläintuotannossa
Lisääntyvä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tuotantoeläimistä etenkin broilereilla esiintyy antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita. Nämä ESBL/AmpC-entsyymiä tuottavat kolibakteerit kykenevät hajottamaan monia tavallisesti käytettyjä antibiootteja, kuten kefalosporiineja ja penisilliinejä.
Suomessa ESBL-bakteereita esiintyy vähemmän kuin missään muussa EU maassa, sillä vain noin 14 prosenttia tuotantotason broilereista kantaa sitä suolistossaan. Suomeen tuotavien emolintujen uskotaan toimivan resistenttien bakteerien tartuntareittinä poikasille.
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimon johtama tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tutkinut ESBL-bakteerien esiintyvyyttä Suomeen tuoduilla broileriemoilla, näiden munimissa munissa ja munista kuoriutuvissa poikasissa.
ESBL-bakteereita todettiin noin neljännekseltä broileriemoista ja vähäisessä määrin munien pinnoilta muninnan jälkeen. Bakteereita ei kuitenkaan löytynyt lainkaan munien pinnoilta noin kolmeviikkoisen haudontajakson lopussa, eikä munista kuoriutuvilta poikasilta.
– ESBL-bakteerien leviäminen broilerituotannossa ei siis ole niin suoraviivaista kuin on aiemmin luultu. Vertailuna toimineen, ilman antibioottilisää viljellyn E. coli -bakteerin löytyminen kuoriutumassa olleesta poikasesta kuitenkin osoittaa, että bakteerin kulkeutuminen munan sisällä on mahdollista, sanoo aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Paula Oikarainen.
Munien kastaminen estoliuokseen ei ole tarpeen, jos tuotantohygienia on kunnossa
Tutkijat tutkivat myös, ehkäiseekö munien kastaminen lintujen suolistoterveyttä edistävään Broilact-tuotteeseen ESBL-bakteerien esiintyvyyttä. Broilact on kehitetty Suomessa 1970-luvulla ehkäisemään broilereiden salmonellatartuntoja. Tuote sisältää terveen, aikuisen broileriemon suolistobakteereita, jotka ehkäisevät haitallisten bakteerien yleistymistä lintujen suolistossa.
Suomalaisessa broilerituotannossa Broilactia annostellaan vastakuoriutuville untuvikoille, ja sen avulla untuvikkojen suolistoon kehittyy terve bakteerikanta. Broilactin syöttämisen kuoriutuvalle untuvikolle on todettu estävän ESBL-bakteerien esiintymistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin erilaista annostelutapaa, munien kastamista Broilact-liuokseen. Tämä annostelutapa ei kuitenkaan näyttänyt tutkimustulosten perusteella tarpeelliselta ainakaan suomalaisessa tuotannossa.
– Hyvä tuotantohygienia näyttää suojaavan munien pintoja ESBL-bakteereilta. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että antibioottien käyttämättömyyden lisäksi myös korkea tuotantohygienia pitää broilerien ESBL-bakteerien esiintyvyyden Suomessa alhaisena muihin EU-maihin verrattuna, Paula Oikarainen toteaa.
Myös Suomessa pitkään käytössä ollut Broilactin käyttö luultavasti auttaa hillitsemään ESBL-bakteerien esiintymistä broilertuotannossa.
Bakteerit voivat säilyä pitkiä aikoja tuotantotilojen rakenteissa, joten ESBL-bakteerien selviytymistä ja leviämistä tuotantoympäristössä olisi hyvä tutkia tarkemmin.
– Vaikka ESBL-bakteereita löydetään myös broilerinlihasta, leviämistä kotikeittiöissä voidaan tehokkaasti estää hyvillä hygieniakäytännöillä. Bakteerit kuolevat kypsennettäessä liha läpikotaisin, Paula Oikarainen sanoo.
Tutkimus toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa (hankenumero 304832). Tutkimusta tuki myös Walter Ehrströmin säätiö.
Artikkeli:
Oikarainen P.E., Pohjola L.K., Pietola E.S., Heikinheimo A. 2019. Direct vertical transmission of ESBL/pAmpC-producing Escherichia coli limited in poultry production pyramid. Vet Mic 231, 100-106.
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Paula Oikarainen, paula.oikarainen@helsinki.fi
Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo, annamari.heikinheimo@helsinki.fi, puh. +358 44 272 6508
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @lifescihelsinki @elinaraukko
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote
Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.
Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.
Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote
Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme