Tekoälyllä ja sensoriteknologialla asumisen laatu paremmaksi ja kustannukset alemmaksi
Suomessa rakennetaan vuosittain n. 20 miljardilla eurolla ja korjausrakentamiseen käytetään yli kuusi miljardia euroa. Tulevaisuudessa Suomella on edessään jopa kymmenen miljardin euron julkisten tilojen jälleenrakennus- ja korjausurakka. Rakennusala on tähän mennessä hyödyntänyt sensoriteknologiaa sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia erittäin vähän.
– Jos rakennusala panostaisi 1 % rakennusten koko elinkaaren ajan sensoriteknologian ja tekoälyn hyödyntämiseen, asumisen laatu kasvaisi ja rakennusten käyttökustannukset laskisivat, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.
Kiinteistöala ei ole hyödyntänyt tähän mennessä uusinta tekniikkaa
Digitalisaatio- ja sensoriteknologiat yhdistettynä tekoälytuettuihin datan ja signaalinkäsittelyn menetelmiin tuottavat tuloksia myös kiinteistöalalla. Tavoitteena on huoneistojen ja kiinteistöjen reaaliaikainen kunnonvalvonta ja tilojen automaattinen säätäminen käyttäjän ja kustannusten kannalta optimaalisiksi.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat analysoivat Suomen yliopistokiinteistöjen (SYK) ja Lehto Asunnot Oy:n toimittamaa anturi- ja automaatiodataa sekä toteuttivat tekoäly- ja teknologiakartoituksen Lehto Asunnot Oy:lle. Yhteistyötä tehtiin tekoälyn hyödyntämisen kartoittamiseksi kiinteistöistä kerättävän sensoridatan analysoinnissa ja ennustemallien kehittämisessä.
– SYK:n liiketunnistusdataa hyödyntäen pystyimme simuloimaan hiilidioksidin kertymää erikokoisissa huoneissa. Tämän perusteella ideoimme neljä tekoälyratkaisua ja testasimme lupaavinta vaihtoehtoa, tutkija Petri Vähäkainu kertoo.
– Lehto Asunnot Oy:n sisäilman mittaustulosten, hyödynnettävyyden ja tekoälypohjaisten kokeilujen tuloksena havaitsimme, että Lehto Asunnot Oy:n asunnot ovat hyvälaatuisia, listaa tutkija Antti Kariluoto.
Kerätyn tiedon pohjalta voidaan toteuttaa älykkäitä palveluita, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi tekoälyavusteiset älykkäät lumiauraus- ja lumenpudotuspalvelut, asunnon sisäilmaa tarkkailevat tekoälyavusteiset palvelut, älykäs jätehuolto ja asuntokohtainen assistentti. Älykäs järjestelmä olisi mahdollista asettaa esimerkiksi lämpötilaa seuraamalla ja muutoksia havaitsemalla säätämään asunnon lämpötila normaaliksi jo ennen kuin asukas on sen itse havainnut.
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRA-digi, toteutti julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Vuoden 2018 loppuun kestäneessä KIRA-digi -hankkeessa oli yli 130 kokeilu- ja pilottihanketta, jotka vauhdittivat kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Neittaanmäki
Professori
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
puh. 040 550 7005
Petri Vähäkainu
Projektitutkija
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
petri.vahakainu@jyu.fi
Kati ValpeTiedottaja
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Verenkierron mikro-RNA-pitoisuuksista voidaan arvioida syöpäriskiä Lynchin oireyhtymässä11.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Lynchin oireyhtymä on melko yleinen periytyvä geenivirhe, joka lisää yksilön alttiutta monille eri syöville, erityisesti suolistosyöville. FM Tero Sieväsen väitöstutkimus osoitti, että Lynchin oireyhtymää kantavien henkilöiden syöpäriskiä voidaan arvioida verenkierron mikroRNA-pitoisuuksista. Tämä auttaa kehittämään seulontamenetelmiä ja kohdentamaan seulonnan korkean riskin henkilöihin. Lisäksi tutkimus vahvisti aiempia havaintoja elämäntapojen ja syöpäriskin yhteyksistä osoittamalla, että terveelliset elämäntavat voivat suojata Lynchin oireyhtymän kantajia syöviltä.
Hevosten hyvinvointia edistetään uudella suolistosairauden seulontamenetelmällä10.9.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittämässä lupaavaa uutta menetelmää hevosten tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) diagnosoinnin tueksi. Tietoisuus IBD:n yleisyydestä sekä ihmisillä että eläimillä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja tehokkaiden ja kohtuuhintaisten diagnostisten menetelmien tarve on tullut yhä kiireellisemmäksi. Tutkimus on ensimmäinen, joka vahvistaa yhteyden suolistomikrobiston koostumuksen ja kroonisten IBD-muotojen välillä hevosilla.
Terhi Nokkala korkeakoulututkimuksen tutkimusprofessoriksi Koulutuksen tutkimuslaitokseen9.9.2024 13:11:40 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori on ottanut HT, dosentti Terhi Nokkalan korkeakoulututkimuksen tutkimusprofessoriksi 1.9.2024 alkaen. Professuurin alana on erityisesti korkeakoulutus yhteiskunnallisena ilmiönä ja se sijoittuu Koulutuksen tutkimuslaitokseen.
Väitös: Nopeutuvan lämpötilan vaihtelun haasteet – kykenevätkö eliöt sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin? (Räsänen)9.9.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa saatiin kahta tutkimusmenetelmää yhdistämällä uutta tietoa eliöiden lämmönsietokyvyn evoluutiosta. Tietoa eliöiden keinoista sopeutua sään ääri-ilmiöihin voidaan hyödyntää esimerkiksi luonnonsuojelussa, tulevien pandemioiden ymmärtämisessä sekä ihmiselle tärkeiden ravintokasvien ja -eläinten jalostamisessa.
Väitös: Psykoterapiassa asiakkaan motivaatio ei ole asiakkaan vaan terapiasuhteen ominaisuus (Holmström)9.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Väitöskirjatutkija Édua Holmströmin tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia siihen, kuinka psykoterapeutti voi edistää asiakkaan motivaation rakentumista ja tukea näin tämän psyykkistä muutosta. Aidosti sisäinen motivaatio johtaa kestävämpiin terapeuttisiin tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme