Nuoriso suhtautuu huolettomasti UV-säteilyn aiheuttamaan ihosyöpäriskiin
STUKin marras-joulukuussa 2018 teettämän kyselyn mukaan kaksi viidestä (43 %) suomalaisesta pitää UV-säteilyä vähintään melko suurena riskinä omalle terveydelle. 15-25-vuotiaiden keskuudessa vain 31 % vastaajista pitää riskiä vähintään melko suurena. Kaikissa ikäryhmissä naiset pitävät auringosta lähtöisin olevaa UV-säteilyä suurempana riskinä kuin miehet ja myös suojautuvat auringolta miehiä paremmin. Kuitenkin lähes neljännes suomalaisista (23 %) polttaa ihonsa Suomessa auringossa vähintään kerran vuodessa. Alle 35-vuotiaat polttavat ihonsa auringossa vielä selvästi keskimääräistä useammin.
”Ihon polttaminen auringossa on tärkeä riskitekijä ihosyövän kehittymiseen. STUKin tavoite on parantaa ihmisten ymmärrystä säteilyn riskeistä. Se auttaa kansalaisia suojautumaan säteilyn haitoilta oikeissa kohdissa ja toisaalta pienentää huolta asioista, joiden riskimerkitys on vähäinen. Näemme selkeän yhteyden UV-säteilyn terveysriskin tiedostamisen ja aurinkosuojautumisen välillä ja siksi haluamme vaikuttaa erityisesti nuorten asenteisiin ja aurinkokäyttäytymiseen,” sanoo STUKin tarkastaja Anne Höytö.
Ilmatieteen laitoksen 1990-luvulla aloitetut mittausaikasarjat osoittavat, että Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta suomalaiset voivat altistua haitalliselle UV-säteilylle suuren osan vuodesta. Suojautumisrajana pidetty UV-indeksin arvo kolme on mahdollinen jo maaliskuussa. ”Suojautumista vaativia UV-säteilytasoja mitataan myös pitkälle syksyyn, jopa syyskuun loppupuolelle. Keskimäärin suojautumisraja saavutetaan tai ylitetään maan väestötiheimmällä eteläisen Suomen alueella 116 päivänä vuodessa. Aurinkomatkailusukupolven elinaikainen UV-säteilyaltistus sisältää kotimaassa saadun altistuksen lisäksi vielä etelän lomakohteissa kerätyn UV-säteilykuorman,” sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.
Ihosyövät yleistyvät
STUKin kyselyn mukaan hieman alle kolmannes suomalaisista ottaa aurinkoa tarkoitushakuisesti. Tärkeimmät syyt auringonottoon ovat D-vitamiinin saanti, mielialan kohottaminen ja ruskettuminen. Selvä enemmistö vastaajista (60%) suhtautuu auringonottoon niin, että ei varsinaisesti ota aurinkoa, mutta oleskelee paljon ulkona. Auringonotto ruskettumistarkoituksessa on hieman vähentynyt kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna (2016: 10 %; 2018: 7 %).
Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Kaikkein nopeimmin yleistyvä syöpä on ihomelanooma. Syöpäjärjestöjen mukaan vuonna 2016 melanoomaan sairastui 975 miestä ja 972 naista (vuonna 2015: 833 miestä ja 713 naista). Tärkein melanooman riskitekijä on auringon UV-säteily. ”Ihosyöpien lisääntyminen johtuu väestön ikääntymisestä, mutta myös siitä, että auringossa oleskellaan enemmän vähissä vaatteissa. Ihon toistuva palaminen ja elinikäinen aurinkoaltistus lisäävät ihosyöpien riskiä. Varjo, vaatteet ja voide on helppo muistisääntö auringonsäteilyltä suojautumiseen,” kertoo Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervonen.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos
Tutkija Anu Heikkilä, Puh. 050 3384854 / anu.heikkila(at)fmi.fi
Säteilyturvakeskus
Tarkastaja Anne Höytö, puh. (09) 759 88 305 / anne.hoyto(at)stuk.fi
Syöpäjärjestöt
Asiantuntijalääkäri Petteri Hervonen, Puh. 050 4433017 / petteri.hervonen(at)hus.fi
Viestinnän asiantuntija Eija Vallinheimo, Puh. 050 5303871 / eija.vallinheimo(at)cancer.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Radioaktiva ämnen fortsätter att minska4.7.2025 09:57:23 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralens årsrapport Strålningsövervakning av miljön i Finland berättar vilka radioaktiva ämnen som inte ursprungligen hörde till naturen som hittades år 2024, var de påträffades och i vilka mängder de förekommer i miljön.
Radioaktiivisten aineiden määrä yhä laskussa4.7.2025 09:57:23 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskuksen julkaisema Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraportti kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita vuonna 2024 löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.
Delta i forskningen – skicka in ditt svampprov till Strålsäkerhetscentralen23.6.2025 14:58:25 EEST | Pressmeddelande
Strålsäkerhetscentralen ordnar kampanjen Svamp 2025 som pågår från juli till slutet av november. Syftet med kampanjen är att utreda halterna av radioaktivt cesium (Cs-137) i matsvampsarter och skillnader i dessa halter i olika delar av landet och i olika svamparter. Under kampanjen kan du skicka prover på matsvamp från hela landet till Strålsäkerhetscentralen.
Tule mukaan tieteen tekemiseen - lähetä ruokasieninäyte Säteilyturvakeskukseen23.6.2025 14:58:25 EEST | Tiedote
Säteilyturvakeskus järjestää heinäkuusta marraskuun loppuun asti kestävän Sienet 2025 -kampanjan, jossa on tarkoitus selvittää ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa. Kampanjan aikana on mahdollista lähettää ruokasieninäytteitä ympäri maata Säteilyturvakeskukseen.
Take part in scientific research – Submit an edible mushroom sample to the Radiation and Nuclear Safety Authority23.6.2025 14:58:25 EEST | Press release
From July until the end of November, the Radiation and Nuclear Safety Authority will organise the Mushrooms 2025 campaign, the aim of which is to examine radioactive cesium (Cs-137) concentrations and differences in concentrations in edible mushroom species in different parts of the country and in different mushroom species. During the campaign, the public can send edible mushroom samples from all over the country to the Radiation and Nuclear Safety Authority.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme