Asuntolainojen vastineeksi löytyy myös säästöjä ja sijoituksia
Säästö- ja sijoitusvarallisuuden keskimääräinen arvo asuntolainaa omaavilla on noin 19 000 euroa. Varallisuuden arvo nousee, mitä suuremmasta lainamäärästä on kyse. Keskimäärin suomalaisilla on asuntolainaa noin 99 000 euroa, pääkaupunkiseudulla tätä enemmän.
Kahden viime vuoden aikana otetut asuntolainat ovat suuruudeltaan olleet noin 150 000 euroa, pääkaupunkiseudulla keskimäärin 180 000 euroa. ”Suurimpia asuntolainoja ovat ottaneet hyvin toimeentulevat, joilla on myös keskimääräistä useammin säästöjä tai sijoituksia. Heistä 86 prosenttia on myös varautunut koron nousuun ja siitä aiheutuviin lainanhoitokulujen kasvuun”, kertoo johtava asiantuntija Elina Erkkilä Finanssiala ry:stä.
Erkkilän mukaan asuntolainoihin liittyvät riskit tuntuvat olevan hyvin hallinnassa. ”On tärkeää, että velkaantumiskeskustelussa otetaan huomioon myös varallisuus. Vaikka keskivertosuomalaisen rahoitusvarallisuus ei ole suuren suuri, on se kuitenkin tärkeä puskuri odottamattomien tilanteiden varalle”.” Erkkilä muistuttaa, että Suomessa viranomaisilla on jo tällä hetkellä käytössään suurin osa laissa määritellyistä makrovakausvälineistä. Monet niistä kohdistuvat pankkien kotitalouksille myöntämiin asuntolainoihin. ”Jos lainansaantia kiristetään, on vaarana, että suomalaisten mahdollisuus muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä heikkenee. Tämä heijastuisi myös talouden kasvuedellytyksiin”, Erkkilä painottaa.
Korkojen mahdolliseen nousuun varaudutaan
Tutkimukseen vastanneista asuntolainallisista 56 prosenttia on huolissaan korkojen noususta. Määrä on aiempaa suurempi. Huoli korkojen noususta on mielessä yhtä lailla pieni- ja suurituloisilla, samoin erikokoisia asuntolainoja omaavilla.
Lainaan liittyviin riskeihin suomalaiset varautuvat entistä useammin säästämällä. Myös kiinnostus korkokattoa kohtaan on kasvanut selvästi. Korkokaton ottaneiden määrä on noussut 30 prosenttiin ja myös lainanottoaikeissa olevat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä.
Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssiala ry:ssä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1-2 vuoden välein. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä, luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella selvitettiin uusina aiheina säästöjen ja sijoitusten arvoa, taloyhtiölainoihin liittyviä asioita, uudisasuntojen tontin lunastamista, sijoitusasuntoon kohdistuvia lainoja sekä rahan siirtämiseen ja ostosten maksamiseen tarkoitetun mobiilisovelluksen käyttämistä.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluina marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Tällöin haastateltiin 2 500 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään 15-79 kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 4,3 miljoonaa.
Tutkimuksen teki Finanssiala ry:n toimeksiannosta IROResearch Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina ErkkiläJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4258elina.erkkila@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi1.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme