Työ­suo­je­lu­ra­has­to pal­kit­si 40-vuo­tis­juh­las­saan Jy­väs­ky­län yli­opis­ton työ­urien jat­ka­mis­ta tut­ki­van JAT­KIS-hank­keen ja vuo­ro­vai­ku­tus­osaa­mis­ta tut­ki­neen väi­tös­kir­jan

Jyväskylän yliopiston tutkimushanke Ikääntyneiden työurat – työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (JATKIS), Tessa Horilan väitöstutkimus Jyväskylän yliopistossa Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä vastaanottivat palkinnot 9. toukokuuta Helsingissä. Edellisen kerran rahasto myönsi tunnustusstipendejä vuonna 2009.

Jatkis-hankkeesta uuta tietoa eläkesiirtymistä

Jyväskylän yliopiston Jatkis-hanke tuotti uutta tietoa yli 50-vuotiaiden hoitajien eläkkeelle siirtymisen ja eläkkeellä työskentelyn aikomuksista. Kontekstina oli vuoden 2017 eläkeuudistus ja tarve työurien pidentämiseen.

– Merkittävä osa yliopistosairaalan hoitajista oli halukkaita jatkamaan työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen, apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta sanoo.

– Työssä jatkamista ajatellen on kuitenkin tärkeää huomioida iän myötä lisääntyvät yksilölliset erot terveydessä ja kunnossa sekä voimavaroissa. Elämään kuuluvista haasteista selviydytään eri keinoin eteenpäin. Resilienssi työelämässä voi tarjota mahdollisuuksia myös työurien pidentämisen kannalta, toteavat hankkeen tutkijakaksoset Mikaela ja Monika von Bonsdorff.

Työsuojelurahasto rahoitti JATKIS-tutkimushanketta vuosina 2015–2018. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi Mikaela von Bonsdorff, ja se toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Yhteinen ymmärrys osaamisesta tärkeää tiimien vuorovaikutuksessa

Kesäkuussa 2018 tarkastetussa viestinnän väitöskirjassaan Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä Tessa Horila selvitti työelämän tiimien vuorovaikutusosaamisen yhteisyyttä.

Työelämän moninaisille tiimeille laadukas ja tuloksellinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää, sillä tiimityötä, kuten ideointia, päätöksentekoa ja neuvottelua, tehdään vuorovaikutuksessa.

Vuorovaikutusosaamisella tarkoitetaan tietoja, taitoja ja asenteita, joita ihmiset tarvitsevat keskinäisessä viestinnässään. Vuorovaikutusosaamista on tutkittu pääasiassa yksilössä sijaitsevana ja kehittyvänä ilmiönä, vaikka vuorovaikutus olemuksellisesti on ihmisten välistä merkitysten rakentamista.

Horila selvitti väitöskirjassaan, millaisia yhteisiä merkityksiä työelämän tiimeissä on vuorovaikutusosaamisesta, miten ne rakentuvat, miten niitä hyödynnetään sekä niiden muutosta ajan myötä. Yhteisyyden näkökulma tiimien vuorovaikutusosaamiseen on uusi. Aineistona Horilalla oli haastattelu- ja havainnointiaineistoa neljästä työelämän tiimistä.

- Vuorovaikutusosaaminen on yksilövalmiuksien ohella yhdessä merkityksennettävää ja rakennettavaa pääomaa. Tiimityön onnistuminen ei selity vain yksilöiden vuorovaikutustaidoilla. On oleellista, että ymmäretään yhteisesti se, mitä tehokas ja tarkoituksenmukainen vuorovaikutus juuri omassa tiimissä tarkoittaa ja mikä on tiimin osaamisen taso, Horila kuvailee tulostensa pohjalta.