Väitös 29.5.2019: Erityisopetuksen muutokset noudattavat lakiuudistusten tavoitteita (Pulkkinen)
Erityisoppilaiden määrä on kasvanut selvästi viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan tavoitteena on ollut vähentää erityisluokkasijoituksia ja järjestää oppilaiden tarvitsema tuki ensisijaisesti yleisopetuksen yhteydessä. 2010-luvun alussa tehtyjen uudistusten tavoitteena oli vahvistaa varhaista tukea ja tehostaa käytössä olevia tukijärjestelyjä sekä pysäyttää erityisoppilaiden määrän kasvu.
Rahoitusjärjestelmän uudistuksen myötä 9-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevista erityisoppilaista maksettava korotettu valtionosuus poistui. Tämän jälkeen erityisopetusta saavien oppilaiden osuus pieneni. Samaan aikaan myös osa-aikaista erityisopetusta saavien ja erityisryhmissä opetettavien oppilaiden määrät pienenivät.
Vuonna 2011 toteutetun perusopetuslain uudistuksen jälkeen kunnissa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota varhaiseen tukeen muun muassa siirtämällä erityisopetuksen resursseja erityisryhmistä osa-aikaiseen erityisopetukseen. Osa-aikainen erityisopetus onkin olennainen osa uutta oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmää.
Osa-aikaisen erityisopetuksen tarjonnan väheneminen rahoitusjärjestelmän uudistuksen jälkeen osoitti, että rahoituksen muuttaminen ei kaikilta osin tukenut perusopetuslain uudistusta.
– Koulutusuudistuksissa olisi tärkeää, että rahoitusjärjestelmän muutos on samansuuntainen muiden uudistusten kanssa ja tukee niiden tavoitteita, Pulkkinen painottaa.
Erityisopetuksen käytännöissä sekä käytäntöjen muutoksissa on alueellista vaihtelua, jota selittävät etenkin kunnan ja koulun koko. Tutkimus myös vahvistaa aiempia tuloksia siitä, että toteuttaessaan uudistuksia kunnissa ja kouluissa viranomaiset sopeuttavat uusia käytäntöjä vanhoihin rakenteisiin. – Alueelliset tekijät ja rakenteet pitäisikin ottaa huomioon laajoja kansallisia koulutusuudistuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa, väittelijä muistuttaa.
KM Jonna Pulkkisen erityispedagogiikan väitöskirjan "Reforming policy, changing practices? Special education in Finland after educational reforms" tarkastustilaisuus on keskiviikkona 29. toukokuuta 2019 klo 12 Jyväskylän yliopiston Agoran auditoriossa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Itkonen (California State University Channel Islands, USA) ja kustoksena dosentti Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Julkaisu:
Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa, numerona 34, Jyväskylä 2019. ISSN 2243-1381 (pdf), ISBN 978-951-39-7771-9 (pdf). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7771-9.
Henkilötiedot:
Jonna Pulkkinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Vetelin lukiosta ja valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan erityispedagogiikka. Pulkkinen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa assistenttina ja tohtorikoulutettavana kasvatustieteiden laitoksella sekä yliopistonopettajana avoimessa yliopistossa. Lisäksi hän on työskennellyt ylitarkastajana Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Tällä hetkellä Pulkkinen työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella.
Lisätietoja:
Jonna Pulkkinen, +358 40 805 3573, jonna.pulkkinen@jyu.fi
tiedottaja Anitta Kananen, +358408461395, anitta.kananen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonna Pulkkinen, +358 40 805 3573, jonna.pulkkinen@jyu.fi
tiedottaja Anitta Kananen, +358408461395, anitta.kananen@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö tukee merkittävällä tavalla yliopiston tutkimusta – kaikkiaan 158 400 euron tuki väitöskirjatutkijoille3.6.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön tekijöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme