Sikiöaikaisen CMV-infektion aiheuttama tautitaakka on Suomessa väestötasolla pieni – yksilön kohdalla se voi kuitenkin olla raskas
10.6.2019 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Sytomegalovirus (CMV) on maailmanlaajuisesti yleisin sikiöaikainen infektio, ja sitä esiintyy vajaalla prosentilla kaikista vastasyntyneistä. Noin 10 prosentilla sikiöaikana CMV-infektion sairastaneista lapsista on syntyessään tartunnasta johtuvia oireita, ja noin puolelle heistä jää jokin pitkäaikaishaitta, kuten kuulovaurio tai neurologinen vamma. Valtaosa sikiöaikana infektoituneista lapsista on kuitenkin syntyessään oireettomia ja heidän ennusteensa on parempi.
Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys vaihtelee suuresti eri väestöissä. LL Laura Puhakka selvitti väitöstutkimuksessaan synnynnäisen CMV-infektion aiheuttamaa tautitaakkaa Suomessa.
– Seerumipankkinäytteistä totesimme, että Suomessa vuonna 1992 raskaana olevista naisista 84,5 prosenttia oli sairastanut CMV-infektion jo ennen raskautta. Vuonna 2012 raskaana olleista infektion sairastaneiden osuus oli pienentynyt 71,5 prosenttiin, Puhakka kertoo. Sikiö voi saada tartunnan sekä äidin raskaudenaikaisen CMV-ensi-infektion että uusintainfektion seurauksena.
Oireisen synnynnäisen CMV-infektion ennustetta Puhakka selvitti takautuvasti potilaspapereista kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Hän havaitsi, että 58 prosentille (15/26) niistä lapsista, joilla oli vuosina 2000–2012 diagnosoitu oireinen CMV, oli jäänyt jokin pitkäaikaishaitta. Puolella lapsista (12/24) oli neurologinen poikkeavuus ja 42 prosentilla (8/19) kuulovaurio.
Pitkäaikaispulmia esiintyi valtaosalla (86 %, 6/7) lapsista, joiden äiti oli saanut ensimmäisen CMV-infektionsa raskauden alkuvaiheessa. Poikkeavuuksia esiintyi myös lapsilla, joiden äidillä oli raskauden aikana ollut uusintainfektio, mutta ei kenelläkään niistä viidestä lapsesta, joiden äidin ensi-infektio oli ollut raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.
Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyyttä ja syntyessään oireettomien lasten ennustetta selvitettiin seulomalla 19 868 vastasyntynyttä syljestä otettavalla CMV-nukleiinihapon osoitustestillä. CMV-infektio todettiin 40 lapsella, joten esiintyvyys suomalaisessa väestössä oli 2/1 000.
Seulonnassa löytyneiden CMV-positiivisten lasten ja terveiden verrokkien välillä ei todettu eroa kehitysseurantatestissä eikä kuulontutkimuslöydöksissä 18 kuukauden iässä. Kenelläkään ei todettu kuntoutusta vaativaa kuulovikaa eikä CMV-infektioon liittyviä silmäpoikkeavuuksia.
– CMV-infektion aiheuttama tautitaakka on Suomessa suhteellisen pieni. Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyys oli melko matala ja oireettomien lasten ennuste oli suotuisa. Oireisen infektion aiheuttama sairastavuus oli kuitenkin huomattavaa, sillä yli puolella syntyessään oireisista lapsista oli joku pitkäaikaispoikkeavuus, Puhakka toteaa.
LL Laura Puhakka väittelee 14.6.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Congenital cytomegalovirus infection in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Liisa Lehtonen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Harri Saxen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301847
Väittelijän yhteystiedot:
laura.puhakka@hus.fi
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Vuoden dosentti 2026 on Tapio Lahtero26.5.2026 07:12:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahteron.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme