Jyväskylän yliopisto

Väitös 7.6.2019: Suomenkielisillä on vaikeuksia ääntää suomenruotsia

Jaa
Eritasoisilla suomenkielisillä oppijoilla on monenlaisia vaikeuksia suomenruotsin ääntämisessä. Ääntämistä tulisikin opettaa osana muuta kielenopetusta, sillä ääntäminen ei automaattisesti ole virheetöntä tai kohdekielen mukaista, vaikka suomen ja suomenruotsin ääntämisessä on yhtäläisyyksiä.
Maria Kautonen. Kuva: Sari Laapotti
Maria Kautonen. Kuva: Sari Laapotti

Maria Kautonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomenkielisten oppijoiden suomenruotsin ääntämistä suullisen kielitaidon testeissä nauhoitetuissa puhesuorituksissa. Kautonen tarkasteli ääntämistaitojen hallintaa eri taitotasoilla hyödyntäen kuulijaryhmien arvioita sekä tarkastelemalla puheen melodiaa akustisten mittausten avulla.

Tutkimuksen mukaan oppijaryhmän ääntämisessä on monia suomenruotsille tyypillisiä piirteitä sekä yksittäisten äänteiden että äännetasoa laajempien piirteiden tasolla. Haasteita löytyy myös.

– Esimerkiksi uudet äänteet ʉ, sje, tje sekä soinnilliset klusiilit b, d, g tuottavat vaikeuksia. Samoin o- ja u-äänteet sekä e- ja ä-äänteet sekoittuvat usein, mikä mahdollisesti johtuu äänne–kirjain-vastaavuuden eroista ruotsin ja suomen välillä. Esimerkiksi tutut sanat kuten hund, beslut, lärare, träffa, bror, bor, sjuk ääntyvät monesti virheellisesti, Kautonen kertoo.

Myös puheen prosodia, eli melodia, painotus, rytmi ja tauotus, on ajoittain hankalaa. Kielenoppijan prosodialle on tyypillistä taukoinen puhe, jossa painotetaan liian monia sanoja. Se johtaa hakkaavaan rytmiin sekä intonaation liian suureen vaihteluun puheessa.

– Monille ruotsin kielen ja sen opettamisen parissa toimiville tämä ei varmasti ole uutta tietoa. Mutta esimerkiksi Ruotsissa voi vielä tänä päivänä törmätä virheelliseen käsitykseen, että suomeksi puhuttu ruotsi – eli suomeksi murrettu ruotsi – on suomenruotsia. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan suomenruotsin ja suomenkielisen puhuman ruotsin välillä on selkeitä eroavaisuuksia, Kautonen sanoo.

Ääntämistaidot ovat keskeisessä roolissa myös suullisen kielitaidon taitotason arvioimisessa, eli kun halutaan tarkastella, kuinka hyvin oppijat puhuvat opiskelemaansa kieltä. Oppijoiden ääntämistaidot paranevat taitotasolta toiselle noustaessa, ja myös kielen eri ääntämispiirteet hallitaan paremmin.

– Tuloksissa nousee esille erityisesti lauseprosodian ja lausepainon hallinta. Yksittäisten ääntämispiirteiden hallintaa ei yksiselitteisesti voi pitää tietylle taitotasolle pääsemisen edellytyksenä, koska korkeimpienkin taitotasojen puhujat kamppailevat samankaltaisten ääntämishaasteiden kanssa kuin muiden taitotasojen puhujat, Kautonen sanoo.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suullisen kielitaidon arvioinnin kehittämisessä. Se antaa viitteitä etenkin siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata mitata, mikäli ääntämisen hallintaa on tarkoitus selvittää kvantitatiivisesti koneellisen arvioinnin avulla. Tätä tutkitaan syksyllä alkavassa Suomen Akatemian rahoittamassa DigiTala-hankkeessa.

Tutkimus osoittaa myös, että ääntämisen opettaminen on tärkeää siitä huolimatta, että lähtö- ja kohdekielessä esiintyy tiettyjä yhtäläisyyksiä. Lisäksi se tuo konkreettisesti esiin keskeisiä oppimiskohteita Suomessa hyvin yleiselle kielenoppijaryhmälle.

Filosofian maisteri Maria Kautosen ruotsin kielen väitöskirjan "Finskspråkiga inlärares uttal av finlandssvenska i fritt tal på olika färdighetsnivåer" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 7.6.2019 klo 12–15 salissa M103. Vastaväittäjänä on professori Hanna Lehti-Eklund (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Mikko Kuronen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.


Lisätiedot:

Maria Kautonen
maria.e.e.kautonen@jyu.fi

040 805 3328
(Yhteydenotot mieluusti aamupäivisin 7.6. jälkeen)

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Maria Kautonen on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 2009. Kautonen on valmistunut 2014 filosofian maisteriksi pääaineenaan ruotsin kieli sekä 2016 kasvatustieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan ohjaus. Kautonen on tehnyt väitöstutkimustaan 2015–2018 tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa Fokus-hankkeessa. Vuodesta 2018 Kautonen on työskennellyt ruotsin yliopistonopettajan sijaisena kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 90, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7778-8. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7778-8.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Maria Kautonen. Kuva: Sari Laapotti
Maria Kautonen. Kuva: Sari Laapotti
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.

Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote

Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.

Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye