Vuoden valtuutetuksi valittiin Hilkka Kemppi Asikkalasta

Hilkka Kemppi valittiin Asikkalan kunnanvaltuuston vuoden 2017 vaaleissa ja nimettiin heti valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on tuonut uusia malleja valtuustotyöskentelyyn, lisännyt avoimuutta ja yhteistyötä sisäisesti ja ulospäin. Kuntalaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja kunnan henkilöstöä on otettu mukaan strategiatyöhön. Valtuuston puheenjohtaja kutsui koolle lapsiparlamentin, oli luomassa nuorille työpajoja uuden koulun rakentamishankkeen yhteydessä sekä on johtanut elinkeinoyhtiötä uuteen suuntaan sen hallituksen puheenjohtajana.
- Olen valtavan iloinen, että minut palkittiin ensimmäisenä vuoden valtuutettuna. Erityisen kiitollinen olen siitä, että tämä palkinto tulee oman kunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä tuella. Olen pyrkinyt työssäni rakentamaan siltoja valtuutettujen, työntekijöiden ja kuntalaisten välille ja rakentamaan sitä kautta uudenlaista osallistavaa kunnan toimintakulttuuria, sanoo Kemppi.
Hilkka Kemppiä esittivät vuoden valtuutetuksi Asikkalan kunnan johtoryhmä ja kunnanhallitus. Esityksessä painotetaan Hilkka Kempin käytännön työtä osallistumisen ja hyvien yhteistyötapojen kehittämisessä. Hänellä on ollut tärkeä rooli kunnan toimintatapojen uudistamisessa, kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä ja maakunnallisen yhteistyön rakentamisessa. Hänet valittiin Päijät-Hämeestä eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa, ja valtakunnallisen vaikuttamisen ohella hän jatkaa työtään Asikkalan kunnanvaltuustossa.
Arvostusta luottamushenkilötyölle
Vuoden valtuutettu -kilpailun tavoitteena on antaa julkista arvostusta kuntien luottamushenkilöiden työlle. Luottamushenkilöiden rooli korostuu entisestään kuntalaisten osallisuuden, uudenlaisten toimintatapojen ja kunnan yhteistyömuotojen kehittyessä.
- Valtuuston sisäinen, rakentava yhteistyö sekä luottamuksellinen yhteispeli viranhaltijoiden kanssa ovat menestyvän valtuustotyön pohjana. Valtuutetulta edellytetään syvällistä asioihin paneutumista, pitkäjänteisyyttä ja myös hyviä sosiaalisia taitoja, sanoo vuoden valtuutettu -kilpailun raadin puheenjohtaja, entinen kunnanjohtaja, kuntaministeri ja kansanedustaja Tapani Tölli.
- Valtuustotyön kehittäminen on tärkeä tavoite. Jokainen valtuutettu on vastuun kantaja, ja yhdessä toimien saadaan vahvoja tekoja tulevaisuuden hyväksi, Tölli sanoo.
Tölli kiittelee kilpailuun tulleita ehdotuksia monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi kuvaksi kuntakentän osaajista ja vastuun kantajista. Myös nuoria valtuutettuja on ilahduttavasti antamassa panostaan kotikunnalleen.
Raatiin kuuluivat lisäksi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson ja Helsingin varavaltuutettu, nuorisojärjestö Allianssin puheenjohtaja Elisa Gebhard sekä Kuntaliiton kuntakehitysyksikön asiantuntijoita.
Vuoden valtuutettu -tunnustus luovutettiin Hilkka Kempille keskiviikkona 12.6.2019 Oulussa kuntapuheenjohtajapäivillä. Voittaja saa tähän tarkoitukseen erikseen suunnitellun rintamerkin, ja voittajan valtuusto yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiön myöntämän 10 000 euron stipendin käytettäväksi valtuuston koulutukseen ja kehittämiseen.
Lisätietoja:
Sini Sallinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto, puh. 050 464 5662
Hilkka Kemppi, puh. 0400 181 115
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme