
Vaikein pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan – Amnesty: Suomi ei kanna vastuutaan

Vuodesta 2001 lähtien järjestetyn päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa esimerkiksi väkivaltaisten konfliktien, vainon tai luonnonkatastrofien vuoksi.
Pakolaiset tarvitsevat kansainvälistä suojelua, koska heidän henkensä, vapautensa ja koskemattomuutensa ovat vaarassa kotimaassa. Heitä vainotaan esimerkiksi etnisyyden, kansallisuuden, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Ihmisillä, jotka joutuvat pakenemaan kotimaastaan, on oikeus hakea turvaa ulkomailta ja saada kansainvälistä suojelua.
Suomi ei kanna tarpeeksi isoa osaa globaalista vastuustaan
Maailmalla on käynnissä vaikein pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan. Yli 70 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Heidän joukossaan on lähes 26 miljoonaa YK:n pakolaisstatuksen saanutta ihmistä, joista puolet on lapsia.
84 prosenttia pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Neljä viidestä pakolaisesta jää kotimaansa lähelle, jonkin naapurivaltion alueelle. Väkilukuun suhteutettuna eniten pakolaisia on ottanut vain hieman Suomea väkiluvultaan suurempi Libanon. Kuuden miljoonan asukkaan maassa joka kuudes asukas on pakolainen.
Suomen uuden hallitusohjelman mukaan pakolaiskiintiötä nostetaan vähintään 850 ihmiseen vuonna 2020. Vaikka hallitus näin ottaakin askeleen oikeaan suuntaan, on korotus kuitenkin täysin riittämätön. Esimerkiksi Norjassa pakolaiskiintiöön mahtuu noin 3000 ihmistä ja Ruotsissa 5000.
Suomen täytyy lopettaa pakkopalautukset Afganistaniin
Vuonna 2018 Suomi palautti 25 ihmistä Afganistaniin, eli yhden ihmisen joka toinen viikko. Suomi ja muut EU-maat perustelevat Afganistaniin palauttamista sillä, että tietyt alueet maasta ovat turvallisia.
Näin ei kuitenkaan ole: Afganistanissa on tällä hetkellä turvatonta, ja maan väkivaltaisuudet voivat levitä arvaamattomasti alueelta toiselle. Palautetut ihmiset ovat vaarassa joutua vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi.
Turvaa hakevien palautukset Afganistaniin ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, sillä palautuskiellon periaatteen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Amnesty International vaatii ehdotonta palautuskieltoa Afganistaniin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.