Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on kutsunut MMT, dosentti, tutkimusjohtaja Ilmo Arosen työelämäprofessoriksi

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, MMT Ilmo Aronen on maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alumni kotieläintieteestä, josta hän suoritti MMT-tutkinnon vuonna 1992. Tällä hetkellä hän työskentelee Lantmännen Feed Oy:ssä tutkimusjohtajana. Työelämäprofessorin tehtävä on kaksivuotinen ja sen laajuus on 20 prosenttia työajasta. Aronen aloittaa tehtävässä elokuussa 2019.
– Ilmo Arosella on pitkä kokemus tiedekunnan kannalta keskeisten maatalouden ja ruokaketjun alan elinkeinoelämän johtotehtävistä. Hänellä on kokemusta etenkin tuotekehityksen johtamisesta ja tähän liittyen Lisäksi hänellä on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot alan yritysmaailmassa ja maatalousalan tutkimuksessa, kertoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen.
Toivosen mukaan tiedekunnan opiskelijat ovat toivoneet tiedekunnalta satsausta käytännön työelämän johtamisvalmiuksien opetukseen, jota työelämäprofessorin toivotaan osaltaan omalla toiminnallaan vahvistavan.
– Työelämäprofessorin tehtävään on suunniteltu myös systemaattisten vuorovaikutuksen mallien kehittämistä opetuksen ja elinkeinoelämätoimijoiden välille, sanoo opetuksen varadekaani Janna Pietikäinen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Arosella on koko työuransa ajan ollut erityinen kiinnostus akateemisen tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen ja tehokkaaseen, tutkimuksen vaikuttavuutta vahvistavaan yhteistyöhön yliopiston ja elinkeinoelämän välillä. Väitöstutkimuksensa hän suoritti elinkeinoelämään liittyvien johtotehtäviensä välissä nykyisen Luonnonvarakeskuksen edeltäjäorganisaation (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) palveluksessa. Aronen on tiedekunnan dosentti vuodesta 1993 ja hänet valittiin tiedekunnan ehdokkaaksi Helsingin yliopiston vuoden dosentiksi vuonna 2018.
– Nykyinen hyvinvointimme perustuu tiedon ja teknologian hyödyntämiseen. Tieto on siis arvokasta pääomaa, jonka varaan monet teknologiset ratkaisutkin rakentuvat. Yliopisto tuottaa valtavasti uutta tutkimustietoa. Mitä tehokkaammin ja nopeammin tieto saadaan tunnetuksi ja tuottamaan, sitä parempi se on koko yhteiskunnalle. Digitaaliset ratkaisut tuovat aivan uusia ulottuvuuksia tiedon hyödyntämiseen. Laitetaan siis tietopääoma töihin, Ilmo Aronen sanoo.
Aronen näkee, että kun yliopisto on läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, on todennäköistä, että onnistutaan tuottamaan jo lähtökohtaisesti mahdollisimman relevanttia tutkimustietoa.
– Muutenkin on niin, että läheinen yhteistyö eri toimijoiden kesken on hyödyllistä, sillä kokonaan uusia oivalluksia syntyy todennäköisimmin eri toimijoiden rajapinnoilla. Sen vuoksi aktiivinen vuorovaikutus on tärkeää. Tämä ei koske pelkästään tutkimusta vaan myös opetusta. Opiskelijoiden on hyvä jo opiskeluaikanaan mahdollisimman laajasti perehtyä elinkeinoelämän, tai laajemmin, työelämän sisältöihin. On hyvä oppia vuorovaikutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitys, erityisesti nyt, kun ihmiskunta elää suurien globaalien haasteiden edessä. Kestävällä biotaloudella on merkittävä tehtävä näiden haasteiden ratkaisemisessa. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on keskeinen toimija biotalouden alalla, joten meillä on myös hyvät mahdollisuudet ratkoa edellä kuvattuja ongelmia, toteaa Aronen.
Tukijat
Maatalouden sekä ruokaketjun liiketoiminnan ja johtamisentyöelämäprofessuuri toteutetaan pääosin lahjoitusvaroin. Lahjoittajia ovat Keskitien Tukisäätiö, Lantmännens Forskningsstiftelse, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö ja Thorén - Talvela Säätiö. Lisäksi Agronomiliitto ry. on ilmoittanut tukevansa tehtävää lahjoituksella.
Työelämäprofessorin tehtävään Helsingin yliopistossa voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta. Tehtävä täytetään kutsusta ja se on aina määräaikainen. Työelämäprofessori työskentelee osa-aikaisena varsinaisen oman tehtävänsä ohella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dekaani Ritva Toivonen, puh. 02941 58668
MMT Ilmo Aronen, puh. 050 511 0081
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme