Revontulten räiskeet ja rätinät liittyvät maapallon sähkömagneettisiin resonansseihin
Kolme vuotta sitten emeritusprofessori Unto K. Laine esitteli maailman akustiikkatutkijoille hypoteesin, jonka mukaan revontulten äänet syntyvät, kun magneettimyrsky saa alailmakehässä sijaitsevan sulkukerroksen varaukset purkautumaan 70–80 metrin korkeudessa.
Tuoreessa, Montrealin ICSV26-kongressissa esittelemässään tutkimusartikkelissa Laine tarkentaa entisestään kuvaa äänten synnystä. Revontulten aikana herkällä mikrofonilla tallennettujen rätisevien äänten verhokäyrän eli äänen voimakkuudessa tapahtuvien nopeiden muutosten spektri sisältää tutkimuksen mukaan niin sanottujen Schumann-resonanssien taajuuksia. Schumann-resonanssit ovat maapallon ympärillä olevia sähkömagneettisia resonansseja. Niistä voimakkaimmat ovat alle 50 Hz:n taajuudella, ja ne tuottivat mitattuihin rätinöihin keskenään samankaltaisia rytmisiä rakenteita.
”Aiempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että revontuliin liittyvä geomagneettinen myrsky voimistaa Schumann-resonansseja. Nyt ensimmäistä kertaa näiden on puolestaan todettu aktivoivan äänentuottomekanismin 70 – 80 metrin korkeudessa sijaitsevassa lämpötilainversiokerroksessa, jonne kertyneet sähkövaraukset tuottavat koronapurkauksia ja rätiseviä ääniä. Yhdeksän alimman Schumann-resonanssin lisäksi spektreissä löytyi näiden erotus- ja summataajuuksia eli särökomponentteja. Tämä epälineaarisuus tukee myös hypoteesia äänten synnystä”, Laine selittää.
Tutkimusaineisto koostui 25:stä aktiivisten revontulten aikana syyskuussa 2001 ja maaliskuussa 2012 Etelä-Suomessa maanpinnalla mitatusta äänitapahtumasta. Vaikka mittaukset tehtiin eri paikoissa ja osin eri laittein, tulokset ovat silti yhteneviä.
Tulokset julkistetaan tänään (10. heinäkuuta) Montrealin ICSV26-kongressissa, jonne on kokoontunut yli 2 000 akustiikan tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Lisätietoja kongressista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emeritusprofessori Unto K. Laine
unto.laine@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Metsähovin radio-observatorioon rakennetaan maailman laajakaistaisin vastaanotinjärjestelmä8.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kahden kansainvälisen yrityksen tuki tuo parhaan mahdollisen tekniikan suomalaistutkijoiden käyttöön avaruuden mysteerien ratkomiseksi Aalto-yliopistoon kuuluvassa Metsähovin radio-observatoriossa.
Uusi painovoimateoria voi antaa vastauksia maailmankaikkeuden syntyyn7.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden kehittämä ratkaisu painovoiman kvanttiteoriaan auttaisi löytämään vastauksia fysiikan suurimpiin kysymyksiin.
Kutsu: Tuotekehityskurssin loppugaala esittelee opiskelijoiden hienoimmat ratkaisut aina laajennettavasta minisaunasta muovimiinoja havaitsevaan drooniin7.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Monialaisilla tiimeillä on yhdeksän kuukautta aikaa ja 10 000 euron budjetti.
Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja29.4.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet kuvat tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen näkymän galaksien kehitykseen siitä lähtien, kun maailmankaikkeus oli alle miljardin vuoden ikäinen.
Ainutlaatuinen tutkimus kartoitti satelliittitietojen avulla elinoloja: ahma palaamassa Etelä-Suomeen23.4.2025 08:35:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa metsätyypeissä ahma viihtyy. Suomen ahmapopulaatio on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme