Copernicus-ohjelma seuraa pohjoisen napapiirin metsäpalojen vaikutuksia

Pohjoisella napapiirillä riehuneet poikkeuksellisen laajat metsäpalot ovat vapauttaneet ilmakehään 50 megatonnia hiilidioksidia viime viikkojen aikana. Metsäpalojen kaltaisia ilmiöitä seuraa ja valvoo EU:n Copernicus-ohjelman ilmakehän havainnointipalvelu (Copernicus Atmosphere Monitoring Service, CAMS).

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) EU:lle toteuttama ilmakehän havainnointipalvelu CAMS on seurannut kesäkuun alun jälkeen yli sadan metsäpalon päästöjä ja vaikutuksia pohjoisella napapiirillä Siperiassa ja Alaskassa.

Alueella kesäkuussa syttyneet metsäpalot ovat 17 vuoden havaintojen perusteella ajankohtaan nähden ennennäkemättömän laajoja ja pitkäkestoisia. Lisäksi heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana pohjoisella napapiirillä havaitut tulipalot ovat päästäneet ilmakehään jo noin 31 megatonnia hiilidioksidia. Siperian Sahan tasavallan eli Jakutian ja Kanadan Albertan tulipalot ovat olleet tähän mennessä suurimmat tänä vuonna. Toukokuussa Albertan Chuckegg Creekin palon pinta-alaksi arvioitiin yli 300 000 hehtaaria.

Metsäpalot aiheuttavat välittömien tuhojen ja hengenvaaran lisäksi vakavan uhkan terveydelle paitsi lähietäisyydellä myös kaukana paloista savun kulkeutuessa tuulten mukana satoja tai tuhansia kilometrejä. 

Kuumat ja kuivat olosuhteet ovat yksi palojen suurimmista riskitekijöistä, joten yhä useammin ilmenevien rajujen metsäpalojen yksi osasyy ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääolot. Tulipalot aiheuttavat paljon enemmän haitallisia päästöjä ilmaan kuin teollisuus, sillä ne tuottavat koko joukon pienhiukkasia, häkää ja muita epäpuhtauksia.

Perinteisesti metsäpalokausi kestää toukokuusta lokakuuhun ja suurin osa niistä ajoittuu heinä–elokuulle. Esimerkiksi Kanadan metsäpalojen aikana CAMS on havainnut savua, joka on kulkeutunut Kanadasta Atlantin valtameren yli Eurooppaanvain muutamassa päivässä.

CAMS tarkkailee maailmanlaajuisia tulipaloja ja arvioi niiden aiheuttamia päästöjä niin satelliitti- kuin paikkakuntakohtaisten havaintotietojen avulla. Arvioidut päästöt yhdistetään ECMWF:n sääennustejärjestelmään, jossa mallinnetaan ilmakehän epäpuhtauksien kulkeutumista ja koostumusta sekä laaditaan viiden päivän ennusteita niiden vaikutuksista ilmanlaatuun maailmanlaajuisesti.

”Tiedämme, että arktisen alueen lämpötilat ovat kasvaneet maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin, ja lämpimämmät tai kuivemmat olosuhteet tarjoavat suotuisat edellytykset tulipalojen laajenemiselle niiden sytyttyä. Global Fire Assimilation -järjestelmämme kootut tiedot osoittavat, että napapiirin maastopalot esiintyvät yleensä heinä- ja elokuussa, joten on ollut epätavallista nähdä kesäkuussa tämän mittaluokan paloja. Seuranta on tärkeää tietoisuuden lisäämiseksi metsäpalojen ja savupäästöjen laajemmista vaikutuksista, jotta organisaatioita, yrityksiä ja yksityishenkilöitä voidaan auttaa varautumaan saastumisen vaikutuksia vastaan.”

Lisätietoja englanniksi osoitteessa 

https://atmosphere.copernicus.eu/cams-monitors-unprecedented-wildfires-arctic