Helsingin yliopisto

Hirvet, saukot ja monet pienpedot hyötyvät majavan toimista

Jaa
Majavalammilla on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla.
Kuva: Wengfei Liao
Kuva: Wengfei Liao

Patoja rakenteleva majava on ekosysteemi-insinööri, jonka toimet hyödyttävät monia eläimiä jopa vuosikymmenten ajan. Uusin tutkimustieto paljastaa, että majavien myönteiset vaikutukset eivät rajoitu vain kaloihin, sammakoihin, hyönteisiin ja vesilintuihin. Myös nisäkkäät saavat etua majavien läsnäolosta.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että majavalammilla oli lähes kaksinkertainen määrä nisäkäslajeja verrattuna majavattomiin metsälampiin. Nisäkäsyksilöitäkin oli majavalammilla yli kymmenen prosenttia enemmän.

Erityisen voimakkaasti majavalammilla runsastuivat saukko, näätä, lumikko ja hirvi. Saukko hyötyy talvisin majavalampien sulapaikoista, joista sen on helppo pulahtaa kalaan. Näätä ja lumikko puolestaan saalistavat myyriä, joita on majavalampien reunoilla tavallista metsälampea enemmän.

Hirville koituu selviä etuja majavien läsnäolosta.

– Hirvet voivat hyödyntää majavien kaatamien puiden latvuksia. Majava-altaiden alueelta löytyy hirville maistuvaa kasvillisuutta, kuten lumpeita, ja veden pinnan laskettua esimerkiksi vesakkoa, sanoo majavien ympäristövaikutuksia jo lähes 40 vuosikymmenen ajan tutkinut yliopistonlehtori Petri Nummi maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

________________

Tutkimus tehtiin Evon valtionpuistossa Hämeenlinnan Lammilla vuosina 2017–2018. Luvut perustuvat lumijälkiin ja riistakameran kuviin. Evon alueen majavat ovat kanandanmajavia, joita istutettiin Suomeen 1930-luvulla. Alkuperäinen euroopanmajava metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1800-luvun lopulla, mutta myös sitä on palautettu istuttamalla. Valtakunnallisen laskennan perusteella euroopanmajavia arvioitiin vuonna 2017 olevan 3 300–4 500 ja kanadanmajavia 10 300–19 100 (Luonnonvarakeskus Luke).

Artikkeli:

Petri Nummi, Wenfei Liao, Ophélie Huet, Erminia Scarpulla ja Janne Sundell. The Beaver Facilitates Species Richness and Abundance of Terrestrial and Semi-aquatic Mammals.  Global Ecology and Conservation vol 20, 2019.

Lue lisää:

Majavat vaikuttavat ilmastoon

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petri Nummi, petri.nummi@helsinki.fi, puh. 050 448 6160

Kuvat

Kuva: Wengfei Liao
Kuva: Wengfei Liao
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

 

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye