Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Avunanto uhattuna – Geneven sopimukset täyttävät 70 vuotta, mutta avunanto on vaarallisempaa kuin koskaan ennen

Jaa
Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle. Punaisen Ristin ja YK:n tunnuksia ei enää kunnioiteta konflikteissa, mikä vaikeuttaa myös suomalaisten toimijoiden työtä ja avun perille toimittamista.

Tänä vuonna 399 humanitaarisen työn tekijää joutui vakavan hyökkäyksen uhriksi. Heistä 126 menetti henkensä yrittäessään pelastaa konfliktin ja luonnonkatastrofin uhreja. Etenkin naiset joutuvat enenevässä määrin seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Kuitenkin jo 70 vuotta sitten hyväksytyissä humanitaarisen oikeuden perustana olevissa Geneven sopimuksissa lääkintä- ja avustustoiminnan linjataan olevan puolueetonta ja suojeltua.

”Olemme viime vuosina nähneet, että Geneven sopimusten määräyksiä rikotaan toistuvasti ja tahallisesti useissa konflikteissa, muun muassa Syyriassa ja Jemenissä. Tämä lisää konfliktien väkivaltaisuutta ja vaikeuttaa niiden ratkaisuyrityksiä. Suomi on valmis tukemaan prosesseja, joiden avulla vahvistetaan tietoisuutta ja kunnioitusta humanitaarista oikeutta kohtaan. Suomen Punaisen Ristin rooli tässä on arvokas”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.

Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen hyväksytyt Geneven sopimukset asettavat rajat sodankäynnille ja luovat säännöt, joilla taataan sodan uhrien suojelu. Sopimukset antavat myös Punaiselle Ristille mandaatin auttaa ja suojella sodan uhreja.

”Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansainvälinen konferenssi joulukuussa tarjoaa tilaisuuden maailmanlaajuisen huomion suuntaamiseen humanitaarisen oikeuden haasteisiin. Haluamme EU-puheenjohtajamaan ominaisuudessa vaikuttaa siihen, että EU antaa vahvan viestin humanitaarisen oikeuden tueksi. Humanitaarisen oikeuden puolustaminen on olennainen osa Suomen roolia humanitaarisen avun myöntäjänä. Muuten hädässä olevia ei pystytä auttamaan nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Geneven sopimukset hyväksyttiin 12.8.1949. Sopimuksissa päätetään esimerkiksi sodassa haavoittuneiden, vangittujen, paenneiden ja miehityksen alla olevien asemasta ja kohtelusta. Käytännössä kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet sopimukset ja niiden törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi.

Sopimusten täyttäessä 70 vuotta humanitaarisen avun tarve maailmalla jatkaa kasvuaan. Geneven sopimukset ovat tänä päivänä ajankohtainen ja elintärkeä osa kansainvälistä oikeutta.

Lisätietoja  Geneven sopimuksista Punaisen Ristin kansainvälisen komitean sivuilla.

Lisätietoja: humanitaarisen avun ja -politiikan neuvonantaja Riikka Mikkola, puh. +358 295 350 138 ja ulkoministeriön vastuuvirkamies (kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja terrorisminvastainen yhteistyö) Elina Lemmetty, puh. +358 295 350 389

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.

//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande

//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.

//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote

//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye