Keskuskauppakamari

Väärinkäytöksiä koskevat ilmiantokanavat tulevat vaikuttamaan merkittävästi pk-yritysten toimintaan

Jaa
Uusi whistleblower-direktiivi antaa väärinkäytösten paljastajille yhtenäisen suojan EU-alueella yleisen edun kannalta tärkeillä aloilla. Direktiivin tarkoituksena on tarjota suojaa sellaisille henkilöille, jotka ilmoittavat esimerkiksi omassa työympäristössään havaitsemistaan epäkohdista, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Voimaantuleva sääntely tulee hyvin suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan taloudellista ja hallinnollista taakkaa pienille ja keskisuurille organisaatioille.
Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Ari Toivonen
Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Ari Toivonen

Euroopan unionin parlamentti hyväksyi 16.4.2019 unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevan whistleblower-direktiivin. Väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva direktiivi koskee organisaatioita, joissa on vähintään 50 työntekijää. Direktiivi tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kansallisen implementoinnin jälkeen yhä useamman suomalaisyrityksen toimintaan. Sääntelyn vaikutuksista varsinkin pk-yrityksiin on käyty vielä hyvin vähän keskustelua.

”Tällä hetkellä yrityksissä käytössä olevat ilmoituskanavat perustuvat pitkälti finanssialan omaan toimialasääntelyyn ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen. Niin sanotut whistleblow- eli ilmoituskanavat ovat olleet useissa suurissa yrityksissä käytössä jo vuosia. Aihe on nostettu esille myös hallituksen ohjelmassa, jossa on viitattu korruptionvastaisen toiminnan tehostamiseen sekä ilmoittajien suojeluun”, kertoo Meri.

Ehdotuksen mukaan whistleblower -direktiivi on pantava Suomessa täytäntöön viimeistään 15.5.2021.

Uhkakuvana tarpeeton hallinnollinen taakka pk-yrityksille

Toimivaa ja turvallista ilmoituskanavaa voidaan pitää tärkeänä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijällä olisi liikesalaisuuslain perusteella oikeus ilmaista liikesalaisuus ulkopuoliselle taholle yleisen edun suojaamiseksi.

”Näissä tilanteissa työntekijän on nimittäin ensisijaisesti hyödynnettävä sisäisiä ilmoituskanavia, ja tietojen paljastamista ulkopuoliselle pidetään viimeisenä keinona. Tällaiset tilanteet lienevät kuitenkin suhteellisen harvinaisia varsinkin pienemmissä organisaatioissa”, Meri kertoo.

Meren mukaan pk-yrityksissä esimerkiksi tietosuojakysymyksiin liittyvä osaaminen voi olla puutteellista. Vaarana on, että ilmiantokanavista saatavat konkreettiset hyödyt ovat olennaisesti pienemmät kuin järjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat haitat pk-yritysten toimintaedellytyksille.

”Ilmiantokanavien tulisi keskittyä työympäristössä havaittuihin olennaisiin väärinkäytöksiin, uhkiin ja laiminlyönteihin. Liian matala kynnys ilmoitusten tekemiselle aiheuttaa tarpeetonta taakkaa työnantajien näkökulmasta”, Meri toteaa.

Meri painottaa, että direktiivin kansalliselle lainsäätäjälle jättämä liikkumavara tulee käyttää niin, että yrityksiä ja julkista sektoria ei kuormiteta turhalla byrokratialla. Väärinkäytösten torjunnan tulee perustua organisaatioissa todellisiin ja havaittuihin epäkohtiin mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Ari Toivonen
Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Ari Toivonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Kv-kauppakamarilta entistä tiukemmat säännöt ympäristöväittämillä markkinointiin8.7.2025 06:55:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on tiukentanut markkinointisääntöjään koskien ympäristöväittämiä. Jos markkinoija käyttää tavoitteellista väittämää, joka koskee tulevaisuuteen suuntautuvaa pyrkimystä, sen on osoitettava selkeä suunnitelma, jolla se aikoo saavuttaa pyrkimyksensä ilmoittamassaan aikataulussa. Myös esimerkiksi sanojen ympäristöystävällinen ja ekologinen käyttö ilman täsmennystä on lähtökohtaisesti kiellettyä.

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye