Väärinkäytöksiä koskevat ilmiantokanavat tulevat vaikuttamaan merkittävästi pk-yritysten toimintaan
28.8.2019 14:07:54 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

Euroopan unionin parlamentti hyväksyi 16.4.2019 unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevan whistleblower-direktiivin. Väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva direktiivi koskee organisaatioita, joissa on vähintään 50 työntekijää. Direktiivi tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kansallisen implementoinnin jälkeen yhä useamman suomalaisyrityksen toimintaan. Sääntelyn vaikutuksista varsinkin pk-yrityksiin on käyty vielä hyvin vähän keskustelua.
”Tällä hetkellä yrityksissä käytössä olevat ilmoituskanavat perustuvat pitkälti finanssialan omaan toimialasääntelyyn ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen. Niin sanotut whistleblow- eli ilmoituskanavat ovat olleet useissa suurissa yrityksissä käytössä jo vuosia. Aihe on nostettu esille myös hallituksen ohjelmassa, jossa on viitattu korruptionvastaisen toiminnan tehostamiseen sekä ilmoittajien suojeluun”, kertoo Meri.
Ehdotuksen mukaan whistleblower -direktiivi on pantava Suomessa täytäntöön viimeistään 15.5.2021.
Uhkakuvana tarpeeton hallinnollinen taakka pk-yrityksille
Toimivaa ja turvallista ilmoituskanavaa voidaan pitää tärkeänä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijällä olisi liikesalaisuuslain perusteella oikeus ilmaista liikesalaisuus ulkopuoliselle taholle yleisen edun suojaamiseksi.
”Näissä tilanteissa työntekijän on nimittäin ensisijaisesti hyödynnettävä sisäisiä ilmoituskanavia, ja tietojen paljastamista ulkopuoliselle pidetään viimeisenä keinona. Tällaiset tilanteet lienevät kuitenkin suhteellisen harvinaisia varsinkin pienemmissä organisaatioissa”, Meri kertoo.
Meren mukaan pk-yrityksissä esimerkiksi tietosuojakysymyksiin liittyvä osaaminen voi olla puutteellista. Vaarana on, että ilmiantokanavista saatavat konkreettiset hyödyt ovat olennaisesti pienemmät kuin järjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat haitat pk-yritysten toimintaedellytyksille.
”Ilmiantokanavien tulisi keskittyä työympäristössä havaittuihin olennaisiin väärinkäytöksiin, uhkiin ja laiminlyönteihin. Liian matala kynnys ilmoitusten tekemiselle aiheuttaa tarpeetonta taakkaa työnantajien näkökulmasta”, Meri toteaa.
Meri painottaa, että direktiivin kansalliselle lainsäätäjälle jättämä liikkumavara tulee käyttää niin, että yrityksiä ja julkista sektoria ei kuormiteta turhalla byrokratialla. Väärinkäytösten torjunnan tulee perustua organisaatioissa todellisiin ja havaittuihin epäkohtiin mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erkko MeriLakimies
Puh:050 406 4291erkko.meri@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Vuoden brändi 2026 -kilpailussa mukana neljä tunnettua brändiä: DNA, Rukka, Sydänmerkki ja VR17.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden brändi -kilpailun finalistinelikkoon kivunneet DNA, Rukka, Sydänmerkki ja VR ovat kaikki vahvoja ja tunnettuja brändejä. Kilpailu ratkeaa 6.5.2026, kun ammattilaisista koostuva raati julistaa voittajan näiden neljän joukosta Keskuskauppakamarin Suuri brändipäivä -tilaisuudessa.
Keskuskauppakamari: Korkeakouluille annettava selkeä kasvuvastuu – rahoitus sidottava työllistymiseen ja innovaatioihin16.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että valmisteilla oleva korkeakoulu- ja tutkimusvisio tunnistaa Suomen keskeiset osaamis- ja tuottavuushaasteet, mutta jää keinoiltaan liian varovaiseksi. Jotta visio kääntyisi talouskasvuksi, paremmaksi työllistymiseksi ja vahvemmaksi innovaatiotoiminnaksi, korkeakouluille on annettava nykyistä selkeämpi ja rohkeampi kasvurooli.
Sää lämpenee ja moottoripyörähaaveet heräävät – asiakirjat ja kunto kannattaa tarkistaa huolella ennen kauppoja1.4.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Kevään lähestyessä moottoripyöräkaupoilla käy jälleen vilkas sutina. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että innostuksen keskellä ostajan kannattaa pitää mielessä huolellinen valmistautuminen.
Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme