Allergiset sairaudet lisäävät astmariskiä aikuisiässä
6.9.2019 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Allergisten sairauksien lukumäärä lisää aikuisiällä puhjenneen astman riskiä etenkin vuoden 1940 jälkeen syntyneiden keskuudessa. Tämä käy ilmi Allergy-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Se on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista länsimaissa. Allergia on lapsuusiän astman riskitekijä, mutta sen merkitystä aikuisiällä puhjenneeseen astmaan ei tiedetä tarkasti.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta hiljattain astmaan sairastunutta aikuista sekä verrokkihenkilöitä. Tutkittavat olivat 31–71 vuotiaita. Heiltä kysyttiin allergisen nuhan ja silmän sidekalvotulehduksen sekä atooppisen ihottuman esiintymisestä.
Astmaa sairastavilla oli huomattavasti enemmän allergisten sairauksien oireita kuin verrokkiryhmään kuuluvilla. Allergisten sairauksien lukumäärä oli itsenäinen aikuisiällä puhjenneen astman riskitekijä. Yksi sairaus noin kaksinkertaisti astmariskin. Vastaavasti kaksi sairautta kolminkertaisti ja kolme sairautta nelinkertaisti astmariskin.
Vähintään yksi allerginen sairaus lisäsi aikuisiän astman riskin alle 50-vuotiaiden ryhmässä 3,5-kertaiseksi. 50–62-vuotiailla astmariski oli 2,4 kertainen ja yli 62-vuotiailla vain 1,7-kertainen.
– Allergisten sairauksien ja astman välinen yhteys on voimistunut vuoden 1940 jälkeen syntyneessä väestössämme. llmiön taustalla saattaa olla viime vuosisadalla alkanut elinympäristömme mikrobiston monimuotoisuuden raju väheneminen, dosentti Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimustulos saattaa johtua osittain myös siitä, että vanhemmalla iällä puhkeava astma voi olla riippumattomampi allergiasta. Tarkkojen mekanismien paljastaminen on haastavaa, sillä aikuisväestön varhaisvaiheiden elinympäristöstä on puutteelliset tiedot.
– Erään toisen tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan aikuisiän astma puhkeaa todennäköisemmin naisella, ja sukutausta on merkittävä riskitekijä. Tämän vuoksi kaikkien suomalaisten, myös vanhusten, kannattaa harkita biopankkinäytteen luovuttamista, Toppila-Salmi sanoo.
Biopankkiin kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää muun muassa astman riskitekijöitä eri vuosikymmenillä syntyneiden keskuudessa. Tieto auttaa vähentämään nykyisten ja tulevien sukupolvien tautitaakkaa.
Lisätietoja:
Dosentti Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto
Puh. 050 543 1421
Sähköposti: sanna.salmi@helsinki.fi
Viite: Sanna Toppila‐Salmi, Sebastien Chanoine, Jussi Karjalainen, Juha Pekkanen, Jean Bousquet, Valérie Siroux. Risk of adult‐onset asthma increases with the number of allergic multimorbidities and decreases with age. Allergy, 03 July, 2019. https://doi.org/10.1111/all.13971
***************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme