Allergiset sairaudet lisäävät astmariskiä aikuisiässä
Allergisten sairauksien lukumäärä lisää aikuisiällä puhjenneen astman riskiä etenkin vuoden 1940 jälkeen syntyneiden keskuudessa. Tämä käy ilmi Allergy-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Se on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista länsimaissa. Allergia on lapsuusiän astman riskitekijä, mutta sen merkitystä aikuisiällä puhjenneeseen astmaan ei tiedetä tarkasti.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta hiljattain astmaan sairastunutta aikuista sekä verrokkihenkilöitä. Tutkittavat olivat 31–71 vuotiaita. Heiltä kysyttiin allergisen nuhan ja silmän sidekalvotulehduksen sekä atooppisen ihottuman esiintymisestä.
Astmaa sairastavilla oli huomattavasti enemmän allergisten sairauksien oireita kuin verrokkiryhmään kuuluvilla. Allergisten sairauksien lukumäärä oli itsenäinen aikuisiällä puhjenneen astman riskitekijä. Yksi sairaus noin kaksinkertaisti astmariskin. Vastaavasti kaksi sairautta kolminkertaisti ja kolme sairautta nelinkertaisti astmariskin.
Vähintään yksi allerginen sairaus lisäsi aikuisiän astman riskin alle 50-vuotiaiden ryhmässä 3,5-kertaiseksi. 50–62-vuotiailla astmariski oli 2,4 kertainen ja yli 62-vuotiailla vain 1,7-kertainen.
– Allergisten sairauksien ja astman välinen yhteys on voimistunut vuoden 1940 jälkeen syntyneessä väestössämme. llmiön taustalla saattaa olla viime vuosisadalla alkanut elinympäristömme mikrobiston monimuotoisuuden raju väheneminen, dosentti Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimustulos saattaa johtua osittain myös siitä, että vanhemmalla iällä puhkeava astma voi olla riippumattomampi allergiasta. Tarkkojen mekanismien paljastaminen on haastavaa, sillä aikuisväestön varhaisvaiheiden elinympäristöstä on puutteelliset tiedot.
– Erään toisen tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan aikuisiän astma puhkeaa todennäköisemmin naisella, ja sukutausta on merkittävä riskitekijä. Tämän vuoksi kaikkien suomalaisten, myös vanhusten, kannattaa harkita biopankkinäytteen luovuttamista, Toppila-Salmi sanoo.
Biopankkiin kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää muun muassa astman riskitekijöitä eri vuosikymmenillä syntyneiden keskuudessa. Tieto auttaa vähentämään nykyisten ja tulevien sukupolvien tautitaakkaa.
Lisätietoja:
Dosentti Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto
Puh. 050 543 1421
Sähköposti: sanna.salmi@helsinki.fi
Viite: Sanna Toppila‐Salmi, Sebastien Chanoine, Jussi Karjalainen, Juha Pekkanen, Jean Bousquet, Valérie Siroux. Risk of adult‐onset asthma increases with the number of allergic multimorbidities and decreases with age. Allergy, 03 July, 2019. https://doi.org/10.1111/all.13971
***************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme