Vuodenvaihteen näyttelyt aikaistuvat viikolla: Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat jo 15.11.2019
10.9.2019 14:20:00 EEST | Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum | Tiedote

Maailmalta löysin itseni -näyttelyssä nähdään suomalaisille uusia Schjerfbeckin teoksia
Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään teoksia, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887) ja Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908–1909) taustalta.
Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti oleva Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely on saanut Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.
Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa?
Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään yli 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.
Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä harvoin nähtyjä teoksia Gallen-Kallelalta, Simbergiltä ja Thesleffiltä
Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen?
Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922–2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esillä on teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle.
Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua.
Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesiväri- ja guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896).
Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia.
Näyttelyihin liittyviä tapahtumia
Kaikki tapahtumat Ateneumin sivuilla
Osta paikka näyttelyintroon tai opastukselle
Näyttelyihin järjestetään kiertäviä opastuksia vain museon aukioloaikojen ulkopuolella (liput 30/20 €, sisältää pääsyn museoon). Lisäksi järjestetään tavallista enemmän näyttelyintroja Ateneum-salissa (liput 10 €, ei sisällä pääsyä museoon). Molemmille on myynnissä yksittäisiä paikkoja Ateneumin verkkokaupassa.
Torstaisin 10.10., 24.10. ja 7.11.2019 klo 17
Heleneä odotellessa -luentosarja
Ateneum-sali. Syvenny Helene Schjerfbeckiin Ateneumin asiantuntijoiden kanssa jo ennen taiteilijan näyttelyn avautumista! Luennoitsijoina intendentti Anna-Maria von Bonsdorff, erikoistutkija Anu Utriainen sekä museonjohtaja Marja Sakari, joka haastattelee Schjerfbeckin teoksia tutkinutta taidemaalari Anna Retulaista ja konservaattori Kirsi Hiltusta. Liput 25/10 € (sisältää sisäänpääsyn ja kahvin/teen). Liput Ateneumin verkkokaupasta.
La 16.11.2019 klo 12
Helene Schjerfbeck -luento: Jeremy Lewison – The Mirror and the Mask
Ateneum-sali. Luennoitsijana Lontoon Royal Academyssä nähdyn Schjerfbeck -näyttelyn kuraattori Jeremy Lewison. Englanniksi. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla.
To 12.12.2019, to 9.1.2020 ja ke 15.1.2020 klo 17
Taiteilijoiden Ruovesi -luentosarja
Ateneum-sali. Suomeksi. Luennoitsijoina amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Anu Utriainen Ateneumista sekä taidehistorioitsija, tutkija Nina Kokkinen Turun yliopistosta. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla.
Lisäesitykset 9.–17.1.2020
Teatteriesitys: Minä maalaan teidät kaikki
Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki nähdään seitsemän lisäesitystä Ateneum-salissa tammikuussa 2020. Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Liput Ateneumin verkkokaupasta.
Aukioloajat
Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu
Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 17 € | Alennettu pääsymaksu 15 € | Alle 18-vuotiaat maksutta
Twitter: @AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi
Lehdistökuvat: press.ateneum.fi | käyttäjätunnus: ateneum | salasana: mediat
Kuvat







Tietoja julkaisijasta
Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art MuseumKaivokatu 2
00100 HELSINKI
0294 500 200http://www.ateneum.fi
Ateneumin taidemuseo on Suomen johtava taidemuseo, jonka kokoelmat kattavat taidetta 1800-luvulta moderniin. Ateneumin pääyhteistyökumppani on HOK-Elanto. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. www.kansallisgalleria.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Välkommen till presskonferensen för utställningen Eero Nelimarkka den 11 mars kl. 10.15.24.2.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen den 11.3.2026 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. Utställningen tar upp Eero Nelimarkkas (1891–1977) hela karriär och betraktar den mångsidiga konstnären med nya ögon. Utställningen belyser det perspektiv genom vilket Nelimarkka såg världen. Konstnärens fascinerande livsberättelse skildrar den resa genom vilken en son till en tvätterska i Vasa gjorde en målmedveten konstnärskarriär och blev en av Finlands mest omtyckta konstnärer.
Tervetuloa Eero Nelimarkka -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 11.3.202624.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Näyttelyn tiedotustilaisuus on keskiviikkona 11.3.2026 klo 10.15 sekä Ateneumissa että verkossa – lisätiedot alempana. Eero Nelimarkan (1891–1977) koko uran kattava näyttely katsoo monipuolista taiteilijaa uusin silmin ja valottaa sitä, millaisen linssin läpi hän katsoi maailmaa. Taiteilijan kiehtova elämäntarina kertoo matkan vaasalaisen pyykinpesijän pojasta yhdeksi Suomen suosituimmista taiteilijoista, joka teki määrätietoisen taiteilijanuran.
Welcome to the Eero Nelimarkka exhibition press conference on Wednesday 11 March 2026, at 10:1524.2.2026 10:00:00 EET | Press release
A press conference for the exhibition will be held on Wednesday 11 March 2026 at 10:15, on site at the Ateneum and online. For more information, see below. An exhibition covering the entire career of Eero Nelimarkka (1891–1977) takes a fresh look at the versatile artist and sheds light on his view of the world. Nelimarkka’s fascinating life story traces his journey from being the son of a washerwoman in Vaasa to becoming one of Finland’s most popular artists, whose career was one of a dedicated artist.
Utställningarna år 2026 är Eero Nelimarkka, Arcana Borealis och Elga Sesemann11.11.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Utställningarna på Ateneums tredje våning år 2026 är Eero Nelimarkka som öppnar i mars och Arcana Borealis – Nordens kvinnor och esoterism som öppnar i oktober. Dessutom öppnar i augusti en ny utställningsserie på första våningen: Moderna klassiker. Den första konstnären som visas i serien är Elga Sesemann. På andra våningen visas samlingsutställningen En tidsfråga. Utställningen Gallen-Kallela, Klimt & Wien är öppen till 1.2.2026.
Vuoden 2026 näyttelyt ovat Eero Nelimarkka, Arcana Borealis ja Elga Sesemann11.11.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Ateneumin taidemuseon kolmannen kerroksen näyttelyt vuonna 2026 ovat maaliskuussa avautuva Eero Nelimarkka ja lokakuussa avautuva Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa avataan elokuussa uusi näyttelysarja Modernit klassikot, jonka ensimmäisenä taiteilijana nähdään Elga Sesemann. Toisessa kerroksessa on esillä kokoelmanäyttely Ajan kysymys. Näyttely Gallen-Kallela, Klimt & Wien on avoinna 1.2.2026 asti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme