Budjettiesitys jää laihaksi

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys osoittaa, ettei hallitus kanna riittävästi vastuuta Suomen pitkän aikavälin hyvinvoinnin turvaamisesta. Riihessä ei ole huomioitu hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen esille noussutta huolta talouden suhdanteiden muutoksista.

- On harkitsematonta kasvattaa Suomen kansantaloudelle keskeisen vientiteollisuuden kustannuksia hetkellä, jolloin maailmantalouden suhdanne on kääntymässä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Polttoaineverojen äkkikorotus on huonosti harkittu, panostukset infraan sen sijaan välttämättömiä

Hallitus on päättänyt esittää liikenteen ja työkoneiden polttoaineveroihin poikkeuksellisen suuria korotuksia. Korotusten kustannusvaikutus suomalaiselle metsäteollisuudelle olisi vuositasolla jopa 24 miljoonaa euroa – tämä on yli kaksinkertainen verrattuna kahdella edellisellä hallituskaudella tehtyihin korotuksiin. Ehdotus on epävakaat talousnäkymät huomioiden huonosti harkittu ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä.

Hyvää liikenteen osalta lupaa 300 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus liikenneväylien kunnossapitoon. Metsäteollisuus jakaa hallituksen huolen tiestön ja raiteiden korjausvelasta. Etenkin alempiasteisen tieverkoston kunnostukseen tulee ohjata lisärahoitusta. Yhteiskunta tarvitsee hyväkuntoista väylä- ja tieverkkoa, siksi panostukset infrastruktuuriin, myös yksittäisten teollisuushankkeiden osalta, tukevat hyvinvoinnin rakentumista pitkäjänteisesti.

Tehtaiden energiakustannuksiin tarvitaan ennakoitavuutta

Hallituksen päätös olla korottamatta vientiteollisuuden tuotantolaitosten energiakustannuksia turvaa osaltaan suomalaisten tehtaiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä kilpailijamaiden tehtaisiin verrattuna. Lukuisissa EU-maissa käytössä olevan, vähäpäästöisen sähkön käyttöön kannustavan päästökauppakompensaation jatkokauden epävarmuus on sen sijaan pettymys. Metsäteollisuuden pitkäkestoiset investoinnit tarvitsisivat epävarmuuden sijaan ennakoitavuutta ja päätökset pitkäjänteisyyttä.

Kaksinkertaisten poisto-oikeuksien voidaan arvioida parantavan investointihalukkuutta.

Maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseen ja päästöjen vähentämiseen varattuja määrärahoja tulee suunnata metsien kasvun ja elinvoimaisuuden edistämiseen.

Työllisyystoimet riittämättömiä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi

Rinteen hallituksen talouspolitiikka nojaa vahvasti 75 prosentin työllisyystavoitteeseen. Tämä tavoite on laajasti nähty epärealistisena, joten riihessä sovittavilta työllisyystoimilta odotettiin paljon.

Työllisyystoimien osalta budjettiriihi oli kuitenkin pettymys. Erilaisia työllistämistoimia on kirjattu paljon, mutta niiden vaikuttavuus jäänee heikoksi. Riihessä ei kyetty päättämään sen paremmin työn tarjontaa kuin kysyntääkään aidosti parantavista toimenpiteistä. Päinvastoin, useat hallitusohjelmaan kirjatut työelämän jäykkyyksiä ja todennäköisesti työnantajien suoria kustannuksia lisäävät toimenpiteet tulevat heikentämään työn kysyntää. Hallituksen työllisyystoimien nojaaminen palkkatuen kasvattamiseen on osoitus siitä, ettei työmarkkinoiden rakenteellisiin ongelmiin haluta puuttua.

Innovaatiopanosten lisäys on tervetullut suunnanmuutos

On myönteistä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan suunnattua rahoitusta on kasvatettu maltillisesti. Tämä tukee osaltaan Suomen pitkän aikavälin kasvukilpailukykyä globaalissa kilpailussa tuottavuudesta. Rinteen hallituksen esittämät lisäykset eivät kuitenkaan kuro umpeen takamatkaa, jonka Suomi on antanut kasvaa suhteessa kilpailijamaihinsa.

- Kestävästi järjestetty julkinen talous on Suomen kansantalouden ja hyvinvointimme peruspilari. Se turvaa meitä parhaiten suhdanneheilahtelujen ja ikärakenteen aiheuttamilta kasvavilta paineilta. Tätä Rinteen budjettiesitys ei valitettavasti tue, Jaatinen summaa kokonaisuutta.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, p. 09 132 6600
  

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.

Viestintäkontakti: 
Mika Mäkinen, viestintäjohtaja, 050 555 3425

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber.

The forest industry directly and indirectly employs approximately 140,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society.

Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Contact in Communications:
Mika Mäkinen, Communications Director, mobile +358 50 555 3425