Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 30.6.2019: Heikentyvä taloussuhdanne varjostaa suomalaista pankki- ja vakuutussektoria

Pankkisektorin vahva vakavaraisuus suojaa toimintaympäristön kohonneilta riskeiltä

Taloussuhdanteen heikentyminen, matalana pysyttelevä korkotaso sekä kiristyvä kilpailu varjostavat Suomen pankkisektorin näkymiä. Toimintaympäristön kohonneet riskit eivät ole kuitenkaan vielä heijastuneet suomalaisten pankkien luottokannan laatuun tai vakavaraisuuteen. Pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde (30.6.2019: 16,6 %) heikkeni alkuvuonna 0,6 ja kokonaisvakavaraisuussuhde (30.6.2019: 20,6 %) 0,3 prosenttiyksiköllä. Vakavaraisuussuhteet pysyivät kuitenkin edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempina. Suomalaisten pankkien järjestämättömien luottojen taso on edelleen Euroopan matalimpia.

Finanssivalvonnan kesällä 2019 toteuttaman riskikyselyn mukaan pankit odottavat pääsääntöisesti luottokannan laadun pysyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana. Suurin osa pankeista odottaa myös luotonantostandardien pysyvän muuttumattomina. Asuntoluotonannon ehdoissa on kuitenkin havaittavissa merkkejä löystymisestä. Asuntoluotoissa marginaalit ovat laskeneet tasaisesti ja laina-ajat ovat yleisesti pidentyneet.

– Pankkien tulee huolehtia siitä, että asuntolainojen hinnoittelu ei aiheuta liiallista riskiä kannattavuudelle. Erityisesti pitää ottaa huomioon varainhankinnan kustannusten mahdollinen nousu laina-aikana, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen korostaa.

Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuusasema heikkeni ja maksetut korvaukset kasvoivat

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde laski selvästi vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja oli 185,5 % toisen kvartaalin päättyessä 2019 (31.12.2018: 207,3 %). Vakavaraisuuspääomavaatimus nousi vastuuvelan kasvun ja osakkeiden arvonnousun vuoksi. Negatiiviset korot ovat haitallisia erityisesti henkivakuutusyhtiöille.

Henkivakuutusyhtiöiden vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon vakuutusmaksutulo laski edellisestä vuodesta hieman. Säästöhenkivakuutuksen maksutulo laski eniten. Maksetut korvaukset olivat selvästi maksutuloa suuremmat. Korvaukset sisältävät myös sijoitusvakuutusten takaisinostoja.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotto oli 5,8 % vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Osakesijoitukset tuottivat 11 % ja elpyivät viime vuodesta. Korkosijoitukset tuottivat hyvin korkotason laskusta johtuen. Kiinteistösijoitusten tuotto oli vakaalla tasolla.

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus heikkeni, mutta pysyi hyvällä tasolla

Pääomavaatimuksen kasvu ja korkotason lasku heikensivät vahinkovakuutussektorin vakavaraisuutta vuoden 2018 lopun ennätyskorkeaan tasoon verrattuna. Vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 222,5 % (31.12.2018: 238,0 %). Osakeriskin pääomavaatimusta nosti osakkeiden markkinahintojen nousu sekä se, että lisäksi osa yhtiöistä luopui osakeriskin siirtymäsäännösten käytöstä. Korkotason lasku kasvatti pitkäaikaisia vakuutusvelvoitteita ja heikensi vakavaraisuutta.

Vahinkovakuutussektorin kannattavuus oli sijoitustuottojen varassa. Osakehintojen nousu kasvatti osaketuottoja. Korkotason lasku ja riskimarginaalien kapeneminen hyödyttivät vahinkovakuutusyhtiöitä. Niiden korkosijoituksista merkittävä osa on sijoitettu yrityslainoihin. Vakuutusliiketoiminnasta ei kertynyt juurikaan tulosta epäsuotuisasta vahinkokehityksestä johtuen.

Työeläkelaitosten vakavaraisuus vahvistui alkuvuoden aikana

Yksityissektorin eläkevarat ovat kasvaneet 2010-luvulla 38 mrd. euroa 130 mrd. euroon. Yksityisen sektorin vakuutusmaksutulon ja eläkemaksujen erotus on vuoden 2011 jälkeen ollut selvästi negatiivinen. TyEL-eläkevarojen kasvu on kiinni työeläkelaitosten saavuttamista sijoitustuotoista, jotka ovat 2010-luvulla kasvattaneet eläkevaroja keskimäärin 4,2 mrd. euroa vuodessa huolimatta kahdesta heikosta sijoitusvuodesta.

Työeläkelaitosten vakavaraisuus parani ensimmäisen vuosipuoliskon sijoitustuoton ylittäessä tuottovaatimuksen. Työeläkelaitosten 6,6 prosentin sijoitustuotto saatiin pääosin osakesijoituksilla. Eläkevarojen määrä suhteessa vastuuvelkaan eli vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 127 % (31.12.2018: 125 %). Työeläkelaitosten vakavaraisuusasema vahvistui myös hieman.

Työeläkelaitosten yhteenlaskettu riskeihin perustuva vakavaraisuusraja oli kesäkuun lopussa 16,1 mrd. euroa eli noin miljardi enemmän kuin viime vuoden lopussa. Vakavaraisuusrajan kasvu johtui pääasiassa sijoitusvarallisuuden kasvusta.