Lucas Cranach - Renessanssin kaunottaret

Näyttely Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret esittelee saksalaisen renessanssimestari Lucas Cranach vanhemman (1472-1553) teoksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Sinebrychoffin taidemuseon tuottamassa näyttelyssä on esillä 28 teosta, maalauksia ja grafiikkaa, eurooppalaisten museoiden kokoelmista. Suomen ainoat Lucas Cranach vanhemman maalaukset ovat Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa. Nämä teokset, Nuoren naisen muotokuva (1525) ja Lucretia (1530), ovat näyttelyn lähtökohtina. Ne edustavat taiteilijan tuotannossa suosittuja aiheita, naismuotokuvia ja alastomia kaunottaria kuvattuna omaperäisellä, tunnistettavalla tyylillä.

Cranachin arvoitukselliset ja kiehtovat maalaukset ovat puhutelleet taiteilijoita kautta aikojen. Tunnetuimpia lienevät Picasson tulkinnat, joista näyttelyssä on esillä muutama esimerkki grafiikan puolelta. Tämän päivän näkökulman Lucas Cranachin teoksissa kuvattuihin upeisiin koruihin tarjoavat saksalaisten korutaiteilijoiden näyttävät teokset.

Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 26.9.2019-5.1.2020.

Kuka oli Lucas Cranach?

Lucas Cranachia pidetään yhtenä merkittävimmistä saksalaisista renessanssimestareista, ja hänen maalauksiaan vaalitaan museoissa suurina aarteina. Hän oli Albrecht Dürerin (1471-1528) aikalainen, ja taiteilijat olivat myös toistensa kilpailijoita. Cranach oli ennen kaikkea hovimaalari. Hän työskenteli Wittenbergissä vaaliruhtinaiden ja etenkin Fredrik III Viisaan (1486-1525) hovissa, jossa hän loi varsinaisen uransa.

Cranachia voi luonnehtia sarjayrittäjäksi. Hän johti menestyvää työhuonetta, jossa työskentelivät myös hänen poikansa Hans (1513-1537) ja Lucas (1515-1555), joka myöhemmin otti yrityksen johtaakseen. Lucas Cranachin työhuone oli siis perheyritys, mikä renessanssiaikana ei ollut tavatonta. Lisäksi hän omisti apteekin, mikä takasi hänelle kohtuuhintaiset väriaineet, sekä kirjapainon. Cranach toimi myös Wittenbergin pormestarina ja raatimiehenä, mikä puolestaan kertoo hänen nauttimastaan yhteiskunnallisesta arvostuksesta.

Lucas Cranach ja Martin Luther olivat läheisiä ystäviä. He toimivat muun muassa toistensa lasten kummeina. Lisäksi Cranach tuki kuvataiteellaanLutheria uskonpuhdistukseen liittyen. Cranach on ehkä tunnetuin juuri Lutheria ja tämän puolisoa Katharina von Boraa esittävistä muotokuvistaan.

Arvioiden mukaan Cranachin työhuoneen tuotanto on ollut useita tuhansia teoksia. Nykyään tunnetaan yli 1000 paneelimaalausta. Luettelo maalauksista on luettavissa Cranach Digital Archive-verkkosivuilla. Lucas Cranch vanhemman tuotantoon kuuluu myös piirustuksia ja kuparikaiverruksia.

Ihannekuvia vai todellisia henkilöitä

Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Renessanssin kaunottaret esittelee Cranachin tuotannon vähemmälle huomiolle jäänyttä aluetta, naiskauneutta ja alastomia kaunottaria. Näyttelyn lähtökohtana ovat Lucas Cranachin maalaukset Nuoren naisen muotokuva (1525) ja Lucretia (1530) Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista. Ne edustavat taiteilijan tuotannossa erittäin suosittuja aiheita: naismuotokuvia ja antiikin mytologiaa. Lucretia kuvaa hyveellistä roomalaista ylhäisönaista, joka raiskatuksi jouduttuaan riistää hengen itseltään. Maalaus on sävyltään eroottinen. Nuori nainen on kuvattu alastomana kallisarvoisen turkiksen toimiessa vain jonkinlaisena taustana esiteltäville sulokkuuksille. Alastomuutta korostavat osaltaan myös läpikuultava harso ja Lucretian muodikas kaulakoru. Alasti poseeraava nuori nainen antautuu estoitta katseltavaksi. Lucretia toimii esimerkkinä hyveellisyydestä hovinaisille, mutta on mitä ilmeisimmin maalattu myös miehisen katseen kohteeksi, mikä kertoo maalauksen potentiaalisesta tilaajakunnasta. Lucretiaa, Venusta ja muita antiikin mytologian naishahmoja kuvaavat teokset olivat hyvin suosittuja, ja niistä maalattiin Cranachin työhuoneessa lukemattomia versioita. Cranachin tyyli on helposti tunnistettava ja omaperäinen, tänä päivänä sitä luonnehdittaisiin hyväksi brändiksi.

Sinebrychoffin taidemuseon Nuoren naisen muotokuva on otettu tarkemman tutkimuksen kohteeksi tätä näyttelyä silmällä pitäen. Teosta on tutkittu hyvin perusteellisesti noin 30 vuotta sitten, mutta nyt Cranachin tuotannosta on paljon uutta teknistä tutkimustietoa, joka on helposti tutkijoiden saavutettavissa Cranach Digital Archive -hankkeen myötä. Samoin taidehistoriallinen tutkimus on osaltaan syventänyt Cranachin taiteen ymmärrystä.

Nuoren naisen muotokuvassa muodinmukaisesti pukeutunut ja kallisarvoisiin koruihin sonnustautunut nainen vastaa itsetietoisesti katseeseen. Naisen olemuksessa on jotakin arvoituksellista ja kiehtovaa. Ei olekaan ihme, että juuri Cranachin maalaukset ovat erityisellä tavalla puhutelleet taiteilijoita kautta aikojen. Tunnetuimpia lienevät Picasson tulkinnat. Näyttelyssä on esillä esimerkkejä hänen grafiikanlehdistään, joiden lähtökohtana ovat Cranachin Venukset ja naismuotokuvat.

Cranach kiehtoo ja puhuttelee taiteilijoita edelleen. Tämän päivän näkökulman Cranachin teoksiin, ja tarkemmin ottaen niissä kuvattuihin koruihin, tarjoavat näyttelyssä saksalaisten korutaiteilijoiden teokset. Ne syntyivät Kunststiftung Sachsen-Anhaltin järjestämän kilpailun tuloksena ja ovat olleet esillä osana laajempaa kokonaisuutta näyttelyssä Beautiful Mind: Ein Schmuckstück für Cranach 2015-2016 kolmessa museossa. Näyttelyssä on esillä 17 koruteosta.

Koristeelliset alastomat

Lucas Cranachin varhaisissa maalauksissa on vaikutteita Italian renessanssitaiteesta alastoman naisvartalon kuvaamisessa. Nämä vaikutteet tulivat etenkin Pohjois-Italiasta Jacopo de’ Barbarilta, joka toimi Nürnbergissä, Wittenbergissä ja Mechelinissä hovitaiteilijana, sekä Albrecht Dureriltä, joka Italian matkallaan oleskeli Venetsiassa. Tunnetuimpia esimerkkejä tämän kaltaisista teoksista on Venus ja Kupido (1509, Eremitaasi, Pietari). Giorgionen Nukkuva Venus (Dresden, noin 1510) ja lähteen nymfiä kuvaava puupiirros Venetsiassa 1499 julkaistussa teoksessa Hypnerotomachia Poliphili ovat puolestaan toimineet mahdollisina esikuvina Cranachin lukuisille Makaava Nymfi -aiheille.

Tutkimuksessa on hiljattain esitetty uudenlaisia tulkintoja Cranachin keskenään ristiriitaisilta vaikuttavista tyylilajeista renessanssin klassisesta ja keskiaikaisen goottilaisesta. Aikaisemmin ajateltiin, että goottilainen tyylilaji liittyisi Cranachin myöhäiseen tuotantoon, vaiheeseen, jolloin hänen työhuoneellaan oli merkittävä rooli teosten tuottamisessa markkinoille vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Viimeaikaisessa tutkimuksessa rinnakkaiset tyylilajit on liitetty hovikulttuurissa vallinneeseen makuun ja ylipäätään tilaajien vaikutukseen, mikä ilmenisi teosten muotokielessä. Cranachin Makaava nymfi Leipzigista (Museum der Bildende Künste) on hyvä esimerkki tällaisesta maalauksesta, jossa nämä piirteet yhdistyvät. Monissa taiteilijan alastonhahmoissa kiinnittää huomiota vartaloiden kierteiset asennot ja etenkin raajojen venytetyt, suorastaan epäsuhtaiset mittasuhteet, joiden sulokkuus on samankaltaista kuin gotiikan kauneusihanteessa.

Cranachin Venuksia ja alastomia naishahmoja on kiinnostavaa verrata vastaaviin esimerkkeihin Italian taiteesta. Esimerkiksi Sandro Botticellin Venus-aiheissa ja tanssinomaisissa asennoissa kuvatuissa naishahmoissa on samankaltaista viehkeyttä. Myös monet Cranachin alastomista neidoista tuntuvat ikään kuin tapailevan tanssiaskelia, samoin hahmojen ilmeikkäät käsien asennot vahvistavat vaikutelmaa liikkeestä.

Näyttelyn julkaisu:

Lucas Cranach - Renessanssin kaunottaret, Renaissance Beauties
(ISBN: 978-952-7067-85-7)

Julkaisun toimittajat: Kirsi Eskelinen, Claudia de Brün

Artikkelien kirjoittajat: Kirsi Eskelinen, Elke Anna Werner, Hanne Kolind Poulsen, Claudia de Brün, Ari Tanhuanpää ja Annamari Vänskä

Julkaisun artikkeleissa kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat kirjoittavat Cranachin naismuotokuvista ja alastomista kaunottarista peilaten niitä oman aikansa ja Italian renessanssin kauneusihanteisiin.

Näyttelyyn liittyviä luentoja ja tapahtumia:

ke 09.10. klo 18 Luento, amanuenssi Claudia de Brün: Lucas Cranach vanhempi ja kaunottaret
ti 15.-su 20.10. Renessanssin aikaan -tapahtumaviikko syyslomalla: työpajoja ja opastuksia
su 20.10. Katseen kohteena renessanssiajan puvut ja puuhat:
klo 13 Luento ja pukeutumisnäytös, FM Elina Nurmi: Turun linnan rakastavaiset -saksalaistyylistä renessanssimuotia Turun linnasta
klo 14 FM Nina Manninen: Kultaa, silkkiä ja itämaiden kalleuksia - Katarina Jagellonican puvut
Klo 11-16 Suomen keskiaikaseuran jäseniä museossa
ke 23.10. klo 18 Luento, FT Ari Tanhuanpää: Punapyökistä piileskelevään atsuriittiin
ke 30.10. klo 18 Luento, FT Mirva Saukkola: Kaunis kuin kuva: Naiskauneuden ihanteiden muutokset
ke 06.11. klo 16-20 Wikipaja Cranachin seurassa
ke 13.11. klo 18 Luento, prof. Anu Lahtinen: Sukupuoli ja valta 1500-luvulla
ke 20.11. klo 17 Tanssiperformanssi Cranach-näyttelyssä, Sami Rekola
ke 20.11. klo 18 Luento, prof. Annamari Vänskä: #MeToo-taidetta vai emansipoitunutta erotiikan kuvausta? Osallistavaa taidekeskustelua Cranachin teosten äärellä
27.11. klo 18 Luento, prof. Paula Hohti: Puvut ja pukeutuminen Lucas Cranachin aikaan

6.12. Itsenäisyyspäivänä museo on avoinna klo 10-17
30.11.-12.1. Kotimuseon joulu: Paul ja Fanny Sinebrychoffin joulukattaus
Luennot 15 / 13 € tai museokortilla. Muutokset mahdollisia. Lisätietoja www.siff.fi/tapahtumat

Lehdistökuvat: http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/kategoria/lucas-cranach

Pääsy: 15/13 €, alle 18-v. ilmaiseksi. Meillä käy museokortti.

Opastukset: suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen lauantai klo 13

Opastilaukset: ma-pe klo 10-14, p. 0294 500 500, varaukset@kansallisgalleria.fi

Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17, ma suljettu

Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki p. 0294 500 460 www.siff.fi

Facebook @Siffmuseo |Instagram @Sinebrychoffartmuseum |Twitter @Sinebrychoffart

Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa Kiasman ja Ateneumin taidemuseon kanssa.

Kuva:

Lucas Cranach vanhempi, työhuone
Nuoren naisen muotokuva
(Prinsessa Emilia Saksilainen?) ennen 1537
Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina