Kyselytutkimus: Yli kolmasosa suomalaisista on kohdannut epätasa-arvoista kohtelua työelämässä

Työeläkeyhtiö Elo on selvittänyt, miten monimuotoiset henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat ihmisten kokemuksiin suomalaisesta työelämästä. Yhdenvertaisuus työelämässä – onko sitä? -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin ihmisten havaintoja ja kokemuksia niin yleisellä kuin henkilökohtaisella tasolla. Yli kolmasosa (36 %) vastaajista kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua. Noin joka viides työssäkäyvä kokee epätasa-arvoista kohtelua tällä hetkellä.
Epätasa-arvoista kohtelua itse kokeneista lähes puolet (44 %) kertoi kohtelun syyksi iän, 28 prosenttia sukupuolen ja lähes joka viides alentuneen työkyvyn.
Yli kolmasosa työssäkäyvistä vastaajista oli myös havainnut nykyisellä työpaikallaan puutteita tasa-arvon toteutumisessa. Kuitenkin vain alle puolet kertoi puuttuneensa havaitsemaansa epätasa-arvoiseen kohteluun tai syrjintään.
– Epätasa-arvoinen kohtelu vaikuttaa olevan tulosten perusteella surullisen yleistä. Noin puolet työelämässä olevista vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla on puhuttu monimuotoisuudesta ja ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta. Aiheesta keskustelu on alku, mutta puhe ei kanna kovin pitkälle vaan myös asenteiden täytyy muuttua. Organisaatioiden täytyy johdon esimerkillä kääriä hihat ja ryhtyä aitoihin, näkyviin tekoihin, jotta monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus edistyvät, sanoo Elon henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen.
Nuoret ja yli 50-vuotiaat kertovat kohtaavansa työnhaussa vaikeuksia iän vuoksi
Ikää, alentunutta työkykyä ja etnistä taustaa pidetään yleisesti erittäin merkittävinä epätasa-arvoista kohtelua aiheuttavina tekijöinä työelämässä. Yli puolet (54 %) vastaajista piti ikää syynä epätasa-arvoiselle kohtelulle tai vaikeuksille saada töitä. Erityisesti 18–29-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat olivat havainneet työnhaussa vaikeuksia. Lähes puolet vastaajista uskoi, että etninen tausta (48 %) ja alentunut työkyky (47 %) vaikuttavat yleisesti kokemuksiin tasa-arvon toteutumisesta tai aiheuttavat vaikeuksia työnhaussa.
– On huolestuttavaa, että lähes kolmasosa vastaajista oli havainnut juuri ikään liittyviä vaikeuksia työnhaussa. Eläkeikä nousee joka vuosi, mutta samalla työikäisiä on yhä vähemmän. Pärjätäkseen Suomi tarvitsee pitkiä työuria ja niitä ei synny, jos ikään liittyvät asenteet eivät muutu. Nuorille täytyy antaa mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään onnistuneesti, jotta työntekoon muodostuu hyvä suhde. 50-vuotiaalla puolestaan on noin viisitoista vuotta työuraa vielä edessä, muistuttaa Malinen.
Naiset kohtaavat epätasa-arvoista kohtelua miehiä useammin
Kaikista vastaajista lähes joka neljännen mielestä sukupuoli ja lähes joka viidennen mielestä seksuaalinen suuntautuminen aiheuttaa yleisesti epätasa-arvoista kohtelua suomalaisessa työelämässä.
Tutkimustulosten perusteella naisten ja miesten kokemukset eroavat. Naisista lähes puolet (44 %) kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua, kun taas miehistä alle kolmasosa kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua. Naiset kertoivat itse kokemansa epätasa-arvoisen kohtelun syyksi sukupuolen lähes kolme kertaa useammin miehet.
Pahimmillaan huono kohtelu voi katkaista työuran – uhkaa jopa kansantaloutta
Vain neljäsosa epätasa-arvoista kohtelua osakseen saaneista vei asian eteenpäin esimerkiksi oman esimiehen tai muun henkilöstöasioista vastaavan tietoon. Naiset ja miehet eroavat myös toimintatavoiltaan epätasa-arvoisen kohtelun jälkeen. Tasa-arvon puutetta kokeneet naiset veivät miehiä todennäköisemmin asian eteenpäin henkilöstöasioista vastaavan tietoon.
Yli kolmasosa kaikista epätasa-arvoista kohtelua kokeneista (37 %) ei tehnyt asialle mitään ja piti sen omana tietonaan. Yli neljäsosa oli vaihtanut työpaikkaa. Useampi kuin joka kymmenes (13 %) epätasa-arvoa kokeneista kertoi jääneensä kohtelun vuoksi pois työelämästä. He olivat useimmiten 55–64-vuotiaita.
– Tutkimuksen tulokset ovat erittäin huolestuttavia. 13 prosenttia huonoa kohtelua kokeneista oli jäänyt pois työelämästä. Se on kylmäävä luku. 55–64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa vuonna 2018 oli vain noin 65 prosenttia, mikä on 12,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa, sanoo Elon pääekonomisti Tiina Helenius.
Jos 55–64-vuotiaiden ikäryhmän työllisyysaste olisi Suomessa sama kuin Ruotsissa, Suomella olisi ollut vuonna 2018 yli 90 000 työllistä enemmän.
– Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite tarkoittaa, että tarvitsemme yli 60 000 uutta työllistä, mikäli työikäisen väestön supistuminen jatkuu aikaisempien vuosien vauhdilla. Suomella ei ole varaa menettää työikäisten ihmisten työpanosta epäoikeudenmukaiseksi koettujen työolosuhteiden takia, toteaa Helenius.
Monimuotoisuuden arvostus on kasvanut
Suomalaisesta työelämästä kantautuu myös hyviä uutisia. Elon tutkimustulosten mukaan kaksi viidestä (41 %) uskoo, että monimuotoisuutta arvostetaan tänä päivänä enemmän kuin ennen. Useampi kuin joka kolmas kaikista vastaajista piti omaa työpaikkaansa erittäin tai melko monimuotoisena. Joka viidennen mielestä erilaisuus tai erilaisten ihmisten määrä omalla työpaikalla oli kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.
Mahdollisuus olla oma itsensä oli tärkeää valtaosalle (93 %) työelämässä olevista vastaajista. Työelämässä olevista vastaajista suurin osa (80 %) kertoi, että monimuotoinen työyhteisö on heille mielekäs työpaikka.
Suomalaiset ovat huomanneet työnantajien tekemän työn monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Yli puolet työssäkäyvistä vastaajista kertoi oman organisaationsa huolehtivan näkyvästi siitä, että erilaiset ihmiset tuntevat olonsa tervetulleeksi työpaikalle. Puhelinhaastatteluissa monimuotoisuuden uskottiin olevan hyödyllistä ja sen toteutumisen uskottiin vaativan työpaikalta avoimuutta.
– On todella ilahduttavaa, kuinka moni vastaajista piti monimuotoisuutta tärkeänä ja arvosti erilaisuutta. Olemme matkalla oikeaan suuntaan, mutta tekemistä on vielä paljon, toteaa Malinen.
Tietoja tutkimuksesta
Yhdenvertaisuus työelämässä – onko sitä? -työelämätutkimus toteutettiin verkkokyselynä touko–kesäkuussa 2019. Tutkimuksessa tarkasteltavat henkilökohtaiset ominaisuudet rajattiin viiteen monimuotoisuuden ilmentymään, jotka olivat sukupuoli, ikä, alentunut työkyky, seksuaalinen suuntautuminen ja etninen tausta. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 020 työelämässä olevaa, 18–64-vuotiasta. Vastaajista puolet ilmoitti sukupuolekseen mies, ja puolet ilmoitti sukupuolekseen nainen. Kyselyyn vastanneista 10 henkilöä haastateltiin puhelimitse satunnaisotannalla. Tutkimuksen toteutti työeläkeyhtiö Elon toimeksiannosta Mediatoimisto Voitto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina HeleniusPääekonomisti
Puh:050 573 7949Hilkka MalinenHenkilöstöjohtaja
Puh:020 703 5687Kristiina NieminenViestinnän suunnittelupäällikkö
Puh:040 586 8778kristiina.nieminen@elo.fiKuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Olemme Elo, suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Hoidamme asiakkaidemme eläkevaroja tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Sijoitusvarat on hyvin hajautettu kansainvälisesti ja eri omaisuusluokkiin. Ne turvaavat eläkkeet ja luovat pohjaa kestäville tuotoille vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suomalaisista yrityksistä lähes joka kolmas ja yrittäjistä noin 40 prosenttia on valinnut Elon työeläkekumppanikseen. Vastaamme noin puolen miljoonan työntekijän ja yrittäjän tulevista eläkkeistä, huolehdimme noin 250 000 eläkkeensaajasta ja noin 30 miljardin euron sijoitusomaisuudesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkeyhtiö Elo
Elon asiakaskyselyt kertovat: Kokenut työntekijä on innostunut työstään ja palautuu nuorempia paremmin8.7.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Yli 55-vuotiaat ovat kaikista innostuneimpia työstään, selviää työeläkeyhtiö Elon asiakaskyselyistä. Asiantuntijan mukaan työelämässä on vielä tehtävää, jotta ymmärretään arvostaa jokaisen yksilöllistä osaamista.
Elon Carl Pettersson: YEL-järjestelmää uudistettava reippaalla kädellä17.6.2025 09:05:00 EEST | Blogi
Miten vahvistetaan yrittäjien luottamusta yrittäjien eläkejärjestelmään? Kuinka lisätään YEL-järjestelmän kestävyyttä? Suomen suurimman yrittäjien eläkevakuuttajan, Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson kirjoittaa oman näkemyksensä blogissaan.
Nyförsäljningen var alltjämt stark, kostnadseffektiviteten förbättrades och placeringsavkastningen var -0,4 procent29.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionsbolaget Elos placeringsavkastning sjönk och var negativ i januari–mars i den osäkra omvärlden. Solvensnivån var alltjämt stabil och driftskostnaderna minskade jämfört med motsvarande period året innan. – Vår nyförsäljning ökade rekordartat och för närvarande är Elo det mest populära arbetspensionsbolaget mätt i antalet försäkringar, berättar verkställande direktör Carl Pettersson.
Uusmyynti jatkui vahvana, kustannustehokkuus parani ja sijoitustuotto oli -0,4 prosenttia29.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Työeläkeyhtiö Elon sijoitustuotto painui tammi-maaliskuussa negatiiviseksi epävarmassa toimintaympäristössä. Vakavaraisuusasema pysyi vakaana ja liikekulut alenivat viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. −Uusmyyntimme kasvoi ennätysmäisesti ja tällä hetkellä Elo on vakuutusten kappalemäärissä suosituin työeläkeyhtiö, kertoo toimitusjohtaja Carl Pettersson.
Kestävyystyö ponnistaa strategiasta - Elon kestävyysraportti 2024 julkaistu19.3.2025 08:57:00 EET | Tiedote
Elo on julkaissut tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2024. Kestävyydestä raportoimme EU:n kestävyysraportointi-direktiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisesti osana hallituksen toimintakertomusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme