Vaasan imagotutkimuksen tulokset: ”Vaasasta tulevat mieleen meri ja rannikko, ruotsinkielisyys ja aurinko”

Vaasan kaupunki teetti imagotutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Vaasa tunnetaan muualla Suomessa, minkälainen imago Vaasalla on tällä hetkellä ja kuinka houkuttelevana asuinpaikkana Vaasa koetaan. Samalla selvitettiin Vaasan houkuttelevuutta lomakohteena.

- Meillä oli kyllä jo jonkinlainen tuntuma siihen, minkälainen imago Vaasalla on, mutta halusimme nyt tiukkaa faktaa pelkän tuntuman sijaan. Kun tiedämme mikä on nykytilanne, voimme lähteä tietoisesti kehittämään sitä ja tekemään asioita, jotka vievät imagoamme haluamaamme suuntaan. Samalla voimme myös paremmin mitata, ovatko toimenpiteet tuottaneet tulosta, eli tutkimus tullaan toistamaan säännöllisesti, kertoo Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén.

Joka kymmenes tuntee Vaasan hyvin –ruotsinkieliset tuntevat Vaasan paremmin

Joka kymmenes (11 %) vastaaja arvioi tuntevansa Vaasan hyvin. Ruotsinkielisistä vastaajista 40 % kokee tuntevansa Vaasan hyvin, eli Vaasa tunnetaan paremmin ruotsinkielisten keskuudessa.

– Meillä on siis työsarkaa tunnettuuden kasvattamisessa erityisesti suomenkielisten keskuudessa.

Spontaanisti suomalaisille tuli Vaasasta mieleen rannikko ja meri, Wasalandia ja Tropiclandia, ruotsinkielisyys ja aurinko.

Kolme neljästä (75 %) pitää Vaasaa kaksikielisenä. Ruotsinkieliseksi Vaasan arvioi 13 % vastaajista ja monikieliseksi vain 5 %.

- Vaasalla on tällä hetkellä selkeä imago kaksikielisenä kaupunkina. Tämä on yksi kehityskohde, johon tulemme panostamaan myös viestinnässä ja markkinoinnissa. Haluamme, että meidän tunnetaan kansainvälisenä ja monikielisenä kaupunkina, joka tosiasiassa olemme. Vaasa on Suomen toiseksi kansainvälisin kaupunki, meillä on kansalaisuuksia 120 maasta ja täällä puhutaan lähes sataa kieltä, kertoo Forsén.

Vastaajista 40 % on lomaillut Vaasassa ja kolmasosa ei ole koskaan käynyt kaupungissa. Houkuttelevana lomakohteena Vaasaa piti 40 % vastanneista. Suomalaisista 25 % pitää todennäköisenä lomamatkaa Vaasaan seuraavan vuoden aikana. Vaasa mahdollisena matkailukohteena on todennäköisempää ruotsinkielisten vastaajien ja yli 55-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.

Neljäosa arvioi mahdolliseksi muuttaa työn perässä Vaasaan ja viidesosa koki Vaasan houkuttelevaksi paikaksi eläkepäivien viettoon. Molemmissa vaihtoehdoissa houkuttelevuus korostuu ruotsinkielisissä vastaajissa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten hyvin Vaasa tunnetaan energiateknologian keskittymänä. Sloganin “Vaasa – Pohjolan energiapääkaupunki” on kuullut joka neljäs (25%) vastaajista, sloganin tunnettuus korostuu selkeästi vanhemmissa ikäryhmissä, ruotsinkielisissä ja Pohjanmaalla asuvissa vastaajissa.

Imagokampanja tulossa syksyllä

Vaasan kaupunki ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ovat valmistelemassa imagokampanjaa, joka lanseerataan syksyn aikana.

- Kampanjan ensimmäisen osan tarkoitus on nostaa Vaasa suomalaisten tietoisuuteen ja lisätä kaupungin vetovoimaa. Kuten tämä tutkimus kertoo, vain 10 % suomalaisista tuntee Vaasan hyvin, ja tähän on tarkoitus saada muutos. Energia-brändin rinnalle haluamme nostaa myös muita Vaasan vahvuuksia ja sitä hyvää elämää, mitä täällä on tarjota, kertoo Forsén.

- Ensi vuonna jatkamme kampanjaa vahvalla rekrytointikärjellä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, ja se toivottavasti näkyy avointen työpaikkojen hakijamäärien kasvuna ja parantaa työvoiman saantia seudulla, kertoo Vaasanseudun kehitys oy VASEKin markkinointipäällikkö Mari Kattelus.

- Vaikka lähes kaikilla kunnilla on nyt talousvaikeuksia, on meidän ehkä juuri nyt hyvä muistuttaa itsellemme ja toisille, kuinka monet asiat ovat kuitenkin täällä Vaasassa todella hyvin ja miksi tämä on upea paikka asua, muistuttaa Forsén. 

Taustaa ja tietoa tutkimuksesta

Miltton (www.miltton.fi) toteutti kevään 2019 aikana kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin 1 000 täysi-ikäiseltä suomalaiselta mielipiteitä Vaasasta. Otos vastaa ei-vaasalaisia suomalaisia tilastollisesti iän, sukupuolen, sijainnin ja kielen suhteen virhemarginaalilla +/- 3,1 %-yksikköä. Vastaajista yhteensä 6 % oli ensisijaisesti ruotsinkielisiä.