Dientamoebasta tuli Suomen yleisin tautia aiheuttava suolistoloinen – pitkittyneet vatsavaivat tyypillinen oire
HUSin alueella havaittiin 503 uutta Dientamoeba fragilis -tapausta vuonna 2017. Positiivisten löydösten määrä 20-kertaistui kymmenessä vuodessa.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ja HUSin tekemästä tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin Eurosurveillance-lehdessä. HUSin tilanteen oletetaan heijastelevan koko maan tilannetta.
Tutkijat uskovat, että löydösten määrä johtuu parantuneesta diagnostiikasta. Tauti ei ole yleistynyt, vaan sen aiheuttaja on aiemmin usein jäänyt tunnistamatta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 319 potilasta, jotka kantoivat Dientamoebaa. Heillä esiintyi pitkittyneitä vatsavaivoja, yleisimmin löysiä ulosteita, vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja. Joillakin oireet olivat kestäneet useita vuosia ennen diagnoosin saamista.
Onnistuneen hoidon myötä oireet helpottivat suurella osalla potilaista.
HUSin infektioklinikassa on hoidettu pitkittyneitä tilanteita, joissa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa lukuisia kertoja, ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta.
– Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja, eivätkä lääkärit osanneet etsiä sitä. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän, toteaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.
– Jotkut kantavat Dientamoebaa oireettomasti, mutta osa saa hyvinkin hankalia oireita. On hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksi monista pitkittyneiden vatsavaivojen syistä, eikä loinen aina selitä oireita. Toisaalta on hienoa nähdä potilaan vuosiakin kestäneiden vatsavaivojen väistyvän, kun loinen onnistutaan häätämään, Kantele sanoo.
Dientamoeba kiusaa muuallakin
Dientamoeba fragilis on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2013 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa sitä raportoitiin ulostenäytteissä jopa kahdella viidestä suolisto-oireiden vuoksi tutkitusta potilaasta.
HUSin laboratoriossa HUSLABissa oivallettiin vuonna 2007, millä tavalla Dientamoeba voidaan tunnistaa tavallisessa ulosteen loistutkimuksessa. Löydösten määrä lisääntyi heti tuntuvasti. HUSLABin 2017 käyttöön ottamalla geenimonistusmenetelmällä tapauksia diagnosoitiin vielä 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tuore tutkimus on osa LL Jukka-Pekka Pietilän Dientamoeba fragilista käsittelevää väitöskirjatyötä, jota ohjaa infektiosairauksien professori Anu Kantele.
Lisätietoja:
Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi
Viite: Pietilä Jukka-Pekka, Meri Taru, Siikamäki Heli, Tyyni Elisabet, Kerttula Anne-Marie, Pakarinen Laura, Jokiranta T Sakari, Kantele Anu. Dientamoeba fragilis – the most common intestinal protozoan in the Helsinki Metropolitan Area, Finland, 2007 to 2017. Euro Surveill. 2019;24(29):pii=1800546. https://doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2019.24.29.1800546
****************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme