WhistleB: EU:n uusi ilmoittajia suojeleva laki muuttaa asioita, mutta yrityksillä on vielä tehtävää

Uuden lain myötä vähintään 50 työntekijää työllistävien yrityksien on nyt tarjottava sisäisiä kanavia väärinkäytöksistä ilmoittamiseen. Laki myös suojaa työntekijöitä ja muita henkilöitä kostotoimilta heidän ilmoittaessaan väärinkäytöksestä, kuten korruptioon tai tuoteturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista.

”Ilmoittajien parempaa suojaa on todella odotettu. Myös yritykset hyötyvät väärinkäytöksien varhaisemmasta havaitsemisesta ja niiden sisäisestä käsittelystä ammattimaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Tiedämme kuitenkin, että yritykset voivat tehdä vielä enemmän suojellakseen liiketoimintaansa”, sanoo Gunilla Hadders, yksi WhistleB:n perustajista.

WhistleB:n vuonna 2019 suoritetusta asiakaskyselystä selvisi esimerkiksi, että 50 % kaikista asiakkaiden saamista ilmoituksista liittyy korruptioon tai häirintään. Uusi laki ei kuitenkaan suojele häirinnästä ilmoittavia henkilöitä.”Häirintä selvästi koskettaa monia henkilöitä ja työpaikkoja päivittäin. Yritysjohtajien pitäisikin ymmärtää, että asiasta ilmoittaminen auttaa tekemään työpaikasta turvallisemman”, toteaa Karin Henriksson, toinen WhistleB:n perustajista.

Uudessa direktiivissä todetaan, että ilmoituskanavien on salattava ilmoittajan henkilöllisyys. ”Kokemuksemme perusteella nimettömyys on ratkaiseva tekijä sille, että ihmiset uskaltavat tehdä ilmoituksen. Vain sen avulla pystymme varmistamaan tehokkaan ja virheettömän tutkinnan. Siksi yrityksien pitäisikin mahdollistaa nimetön ilmoittaminen ja vuoropuhelu, jos ne haluavat saavuttaa toimivat whistleblowing-prosessit. Nimettömyys on edelleen tehokkain tapa suojata ilmoittajia”, selittää Gunilla Hadders.