SuPerin Paavola: Rahapula ei oikeuta lain rikkomiseen – kuntien yt:t vaarantavat hoidon

Säästötoimina on käytetty muun muassa vapaaehtoisia talkoovapaita, lomarahanvaihtosopimuksia, lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Näillä toimilla työnantaja on tietoisesti vähentänyt henkilöstöä, koska poissaolevien työntekijöiden tilalle ei palkata sijaisia.

SuPer haluaa muistuttaa päättäjiä siitä, että henkilöstöä tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina riittävä määrä takaamaan turvallinen ja hyvä hoito alueen asiakkaille ja potilaille. 

Henkilöstövajauksen myötä muun muassa päivystyksen jonot ovat pidentyneet ja poliklinikoiden toiminta on kärsinyt. Asiakkaiden ja potilaiden hoito on heikentynyt osastoilla ja kotihoito- ja kotipalveluyksiköissä.

Vanhustenhoidon asiakkaat ovat Suomessa nyt aikaisempaa huonokuntoisempia. Hoitohenkilöstön määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, mitä asiakkaiden kunto olisi edellyttänyt. Tämä on laskenut vanhusten hoivatason lähelle pistettä, jota alemmas ei voida mennä ilman, että vanhukset olisivat lähellä heitteillejättöä.

Vanhuspalvelulaki edellyttää kuntien osoittavan riittävät resurssit vanhusten palveluiden turvaamiseen. Rahapula ei oikeuta lain rikkomiseen.

− SuPer tulee tarkasti seuraamaan sitä, miten virkavastuulla toimivat viranhaltijat tulevat näissä tilanteissa toimimaan, Paavola kertoo.

Lomautusten johdosta todelliset säästöt voivat olla jopa negatiivisia, kun perushoidosta joudutaan tinkimään. Vanhuksia joudutaan myös siirtämään perushoidosta kalliimmille hoivapaikoille, mikä nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Henkilöstön ylikuormitus nostaa sairauspoissaoloja sekä aiheuttaa jopa hoitohenkilöstön ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Henkilöstösäästöillä vaurioitetaan hyvää työnantajakuvaa, mikä vaikeuttaa työnantajan toiveita ja mahdollisuuksia saada palvelukseensa koulutettua työvoimaa.